Myimme kesän 2011 lopulla päätehakkuuta ja kuusikon ensiharvennusta pystykauppana. Pystykaupassa ostaja korjaa metsästä puita sovitulta alueelta ja maksaa metsänomistajalle toteuman mukaan.

Puukauppa käynnistyi, kun keräsimme tilamme kuvioista paketin ja saimme Harvestialta sopivan vastauksen tarjouskyselyymme. Kauppa eteni neuvotteluiden kautta hakkuusopimuksen kirjoitukseen ja ensimmäiset puut kaadettiin joulun 2011 alla. Sovittujen hakkuiden pitäisi tapahtua kokonaisuudessaan tänä talvena ja meidän pitäisi päästä istuttamaan uudet taimet viimeistään juhannuksena 2012.

Loppuvuosi 2011 oli alueellamme sateinen ja lämmin. Talvihakkuut eivät päässet täyteen vauhtiin vielä vuoden vaihtuessa. Harvestialla alkoi nähtävästi tulemaan pulaa hakkaamiseen kelpaavista alueista, joten he kävivät kaatamassa etukäteen ennen muita alueita yhden päätehakkuukuvion. Ensimmäisenä hakattu kuvio oli hakkuukelpoinen, koska kuvio sijaitsi riittävän kantavalla maalla päällystetyn tien varrella.

Kuusikoiden ensiharvennukset ja loput päätehakkuista tullaan nykyisen suunnitelman mukaan tekemään kevättalvella maan jäädyttyä ja peityttyä lumeen. Kuusikoiden ensiharvennusta ei voi tehdä muissa olosuhteissa kuin jäätyneen ja lumisen maan aikaan, koska suojaamattomat kuusen juuret vaurioituisivat ja päästäisivät lahottajat jylläämään kuviolle.

Kävimme rajaamassa kuviot kuitunauhalla hakkuusopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Varsinaiset hakkuut käynnistyivät hakkuukoneen kuljettajan soitettua meille edellisenä päivänä ennen hakkuun aloitusta. Saimme puunostajalta vihjettä tulevasta hakkuusta paria viikkoa etukäteen, mutta tarkka päivämäärä ei ollut vielä kenelläkään tiedossa.

Puuntuottajan kannattaa käydä kuviolla hakkuun ollessa käynnissä varmistamassa, että kaikki on kunnossa hakkuutyömaalla. Tällä kertaa olimme sopineet muuta menoa samalle ajankohdalle ja meillä ei ollut mahdollisuutta tulla paikalle hakkuiden ollessa käynnissä. Kävimme tarkastamassa kuvion hakkuujäljen sekä tukki- ja kuitupinojen suhteen viikon päästä hakkuusta.

Kuviolta tuli yllättävän paljon puuta ja kokonaisuutena hakkuujälki oli hyvää. Hehtaarilta tuli puuta noi 400 kuutiota ja tukinosuus oli kiitettävällä tasolla.  Puuntuottajan tilipussiin vaikuttaa erittäin voimakkaasti se, miten paljon puusta tulee tukkia ja miten paljon kuitua. Tukista maksetaan melkein kolme kertaa enemmän per kuutio kuin kuidusta.

Hakkuukoneen sekä metsätraktorin kuljettajat olivat tehneet siistiä työtä. Esimerkiksi kuvion läpimenevä mökkitie oli säilynyt ehjänä. Tie oli jäljistä päätellen suojattu rikkoutumiselta karsimalla sen päälle kuusenhavuja. Samoin oli meille jätetty muutamia jättöpuita suojaamaan pihaamme. Pieniä asioita, mutta tärkeitä lopputuloksen kannalta.

Puunkorjuu jättää luontoon jälkeensä ajouria. Olimme sopineet, että hakkuu keskeytetään, jos koneet lähtevät uppoamaan ”liikaa”. Käytännössä uria tulee aina jonkin verran, vaikka harvesteri pysyisikin pinnalla. Urat eivät synny varsinaisesta puunkorjuusta vaan puiden kuljettamisesta metsätraktorilla.

Harvesteri kulkee kohdasta vain kerran ja aina ilman kuormaa. Puiden kuljettamiseen käytetty metsätraktori taas kulkee samasta paikasta monta kertaa lastattuna. Harvesterin valmiiksi rasittama maapohja ei aina jaksa kantaa metsätraktoria ja metsätraktorin renkaat lähtevät uppomaan maahan. Kuviolle oli tullut muutamia uria, mutta kokonaisuutena maasto oli kantanut molemmat koneet kunnialla. Nämä muutamat urat tulevat katoamaan luontoon seuraavalla puukierrolla.

Kuvio sijaitsee mökkimme vieressä ja sitä oli säästetty hakkuilta pihapiiriin kuuluvana. Vanhimmat kuuset olivat päässeet 90 vuoden ikään ja niille oli kertynyt 70cm paksuutta. Metsuri kaatoi ja karsi nämä suurimmat puut moton kouran jäätyä liian pieneksi. Suurien puiden kaatamiseen sopivalla motolla ei voisi tehdä enää ensiharvennusta.

Kuuset olivat kasvaneet viime vuosiin asti hyvää vauhtia, mutta kasvu oli ollut taantuman päin. Puiden kasvu oli liian vähäistä verrattuna lahoamisen riskiin ja kuviossa olisi ollut paljon pääomaa kiinni. Osa kuusista oli päässyt jo lahoamaan. Päätehakkuun venyttäminen vielä myöhäisempään ajankohtaan ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

Kuviolta tullut puuaines oli valtaosin tukkikelpoista materiaalia. Kuvassa oleva lahonnut kuusi oli onneksi vain poikkeus pinossa. Jokainen lahonneiden kasaan mennyt tyvipölli kuitenkin aidosti harmittaa.

Istutamme kuviolle seuraavaksi koivua. Kuvio on liian rehevää maata männylle ja seuraavalla puukierrolla kuusikko kohtaisi varmasti lahoamisen. Kuvio sijaitsee päällystetyn tien varressa ja meillä on toivoa, että alueella oleva hirvikanta ei käy syömässä aivan kaikkia koivuja piloille.