Metsässä kävellessä kannattaa pitää välillä katse puunlatvoissa. Puut kertovat latvallaan kasvustaan ja yleisestä hyvinvoinnistaan. Huomasimme omissa kuusikoissamme syksyllä 2011 latvavirheitä, osa ensiharvennusikäisistä kuusista oli kasvattanut viime kasvukausina useampia latvoja yhden latvan sijasta.

Kuusen kasvuhäiriöt voivat vihjata ravinnepuutoksesta tai ravinne-epätasapainosta, arvaamalla asia ei selviä. Tammikuussa 2012 keräsimme kuusen havuja ja teetätimme Viljavuuspalvelussa neulasanalyysin kuusten ravinnetilasta. Saimme Viljavuuspalvelusta suosituksena lannoittaa metsää 550kg per hehtaari Yaran Metsän NP2 lannoitteella. Metsän NP2 on booripitoinen erikoismetsälannoite metsien terveyslannoitukseen. Seuraava vaihe oli ostaa lannoitteet ja saada lannoitteet levitettyä metsään kuusia ravitsemaan.

Metsälannotteiden ostaminen

Yaran metsanlannoitus.fi -internetsivuilla ohjeistetaan ottamaan yhteyttä metsälannoituksen osalta suoraan heidän aluemyyntipäälliköihinsä. Otin yhteyttä aluemyyntipäällikköömme ja kysyin mistä meidän kannattaa ostaa lannoite. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä paikalliseen Agrimarkettiin.

Otin yhteyttä sähköpostitse läheisimmän Agrimarketin maatalousmyyjään ja pyysin tarjousta lannoite-erälle. Sain tarjouksen sähköpostitse muutamassa päivässä ja tilasimme lannoitteet myönteisen kemeratukipäätöksen jälkeen. Lannoitteet tuotiin pihaan suunnilleen sovitussa aikataulussa toukokuussa 2012.

Metsälannotteita voi ostaa myös muualta kuin Agrimarketista. Voit hankkia lannoitteet (+levityksen) esimerkiksi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä tai ostaa Beloragron lannotteita Metsätuotto SJL:n kautta. Beloragrolla ei ole vielä vuonna 2012 yhtä laajaa valikoimaa metsälannotteita kuin Yaralla.

Metsälannoituksen ajankohta

Suometsien lannoituksessa käytetty tuhkalannoitus voidaan tehdä lumiseen maahan, mutta käytännössä kaikki muut lannoitteet levitetään keväällä lumien sulamisen jälkeen tai loppukesästä heinä- elokuussa. Odota hetki lumien sulamisen jälkeen, että metsä on kuivunut hieman, ennen kuin kiirehdit levittämään lannotteita. Täysin märkään maahan lannoittaminen aiheuttaisi lannotteiden valumisen sulamisvesien mukana vesistöjä rehevöittämään.

Yaran sivujen mukaan ravinteet sitoutuvat parhaiten puuston käyttöön heinä – elokuussa. Tätä ajankohtaa aikaisemman keväisen metsälannoituksen tavoitteena on saada ravinteet puiden käyttöön ennen kasvukauden käynnistymistä. Puut nostavat kasvukauden alussa juuristolla voimakkaasti vettä ja ravinteita maasta kesän kasvua varten. Ennen kasvukauden alkua tehty lannoitus vaikuttaa jo heti ensimmäisenä kesänä puiden kasvuun.

Metsälannoitus ei ole pakollista, metsä voi kasvaa koko kiertoajan hyvin myös ilman lannoitusta. Intensiivisessä puuntuotannossa metsään tehdään kasvatuslannoitus kaksi kertaa puukierron aikana. Ensimmäinen kasvatuslannoitus suoritetaan muutama vuosi ensiharvennuksen jälkeen, juuriston sopeuduttua muutokseen, nopeuttamaan puukiertoa. Jälkimmäinen kasvatuslannoitus tehdään alle kymmenen vuotta vuotta ennen päätehakkuuta. Jälkimmäisen lannoituksen tavoitteena on lisätä puiden tukkitilavuutta ennen uudistushakkuuta. Ennen uudistushakkuuta tehdyn lannoituksen investoinnille voi saada hyvän koron, kun investoinnin ja tuoton välillä on kohtuullisen lyhyt aika.

Meidän tapauksessa lannoitus oli metsää lääkitsevä metsäterveyslannoitus. Metsäterveyslannoituksen tärkein tehtävä ei ole nopeuttaa puukiertoa vaan vähentää puiden kasvuhäiriöitä. Mikäli terveyslannoitusta ei olisi tehty, puihin olisi muodostanut enemmän ja enemmän kasvuhäiriöitä. Terveyslannoitus lisää bonuksena myös puustonkasvua ja nopeuttaa kiertoaikaa. Pääsemme arvion mukaan suorittamaan kasvatushakkuut keväällä 2012 ensiharvennettuihin kuusikoihin kymmenen vuoden päästä.

Levitimme touko-kesäkuussa 2012 omat metsälannoitteet edellisenä talvena ensiharvennettuun kuusikkoon sekä vasta muutaman vuoden kuluttua ensiharvennettavaan kuusikkoon. Harventamattoman metsän lannoituksen tavoitteena oli estää ravinnepuutoksessa johtuvaa monilatvaisuutta eikä varsinaisesti kasvattaa ensiharvennuksessa saatavaa hakkuumäärää. Lannoitteet varastoituvat  kuusien neulasiin ja oksiin ja vapautuvat vuosia ensiharvennuksen jälkeen ensiharvennuksessa pystyyn jääneiden kuusien käyttöön.

Metsälannotteiden säilyttäminen ja levittäminen käsin maastoon

Metsälannoitteet toimitetaan helposti levittyvässä rakeisessa muodossa. Lannoiterakeet ovat kooltaan hieman tulitikunpäätä pienempiä. Kosteus ja vesi voivat paakkuunnuttaa lannoitetta, jolloin lannoitteen tasainen levittäminen vaikeutuu huomattavasti. Lannoitesäkissä olevien ohjeiden mukaan säkit kannattaa varastoida maasta irti, säkit tulivat kuormalavojen päällä, varjoisassa paikassa sateelta suojassa. Ratkaisimme sadesuojan nostamalla säkkien päälle muutaman kattopellin. Kattopellit antoivat samalla myös hieman varjoa säkeille. Aivan älytöntä kiirettä säkkien suojaamiseen ei ole, koska lannoitteet tulevat tiiviissä paketeissa.

Yara pakkaa metsälannoitetta sekä 40kg pusseihin että 650kg / 1200kg suursäkkeihin. 40kg pussit olisivat olleet levittämisen kannalta helpompia kuin 650kg suursäkki, mutta NP2 lannoitetta myydään vain 650kg suursäkeissä. Emme jaksaneet kantaa 650kg säkkejä metsään, joten jouduimme siirtämään lannoitteen ensiksi kohtuullisempiin astioihin. Käytimme kuljettamiseen 20 litran ämpäreitä, jotka täytimme suursäkistä pistolapiolla.

Kuljetimme lannoitteet kuvioiden laitamille mönkijällä. Olemme rakentaneet mönkijän tukkikärryyn lavan, jonka päällä saimme kuljetettua reilut pari sataa kiloa lannoitetta kerralla maastoon (~0.4 hehtaarin lannoitteet). Mönkijä tai muu maastokelpoinen kulkuneuvo helpottaa lannoitusurakkaa melkoisesti ellei metsätilalla ole autokuljetuksen mahdollistavaa erittäin kattavaa tieuraverkostoa. 

Levitimme lannoitetta sekä jo ensiharvennettuun kuusikkoon että kuusikkoon johon ensiharvennus on tulossa vasta joidenkin vuosien päästä. Kumpaakaan kuusikkoon ei päässyt sisälle mönkijällä, joten lannoitteen viimeinen matka ennen taimivakkaan kaatamista meni kantamalla ämpäreissä.

Metsälannotteiden levityksessä on tavallinen taimivakka kätevä apuväline. Vakkaan mahtuu 20 litraa lannoitetta kerralla. Vakan nauhat kannattaa laittaa kuvan mukaiseen asentoon, jolloin niskan takaa suoraan eteen riippuvasta vakasta saa helposti otettua heittovälineeseen lannoitetta. Käytin heittovälineenä kahvansa menettänyttä alumiinista löylykauhaa. Pyöreä astia on siitä kiva, että sen kanssa ei ole väliä miltä reunalta astiaan tarttuu.

Lannoite leviää kevyesti metsään käsin heittämällä. Riuska heittäjä pystyy lannoittamaan kerralla yhden ajouravälin heittämällä lannoitetta keskeltä uria kohden. Huomasin sopivaksi annokseksi heittää aina muutaman askeleen välein vajaan astiallisen lannoitetta voimakkaalla kaarella metsään. Kannattaa vaihtaa heittojen välillä kättä niin saa lannoitetta levitettyä tasaisesti molemmille puolille.

Teknisesti haastavinta on sopivan lannoitemäärän levittäminen metsään. Lannoitemäärän arvioimisessa pitää lähtöarvona tietää miten monta litraa lannoitetta on tavoitteena levittää per hehtaari. Lannoitesäkin mukaan NP2-lannoitteen tilavuuspaino on 1.1. Mielestäni lannoitteen olisi silloin kuulunut olla vettä painavampaa, mutta todellisuudessa lannoite oli vettä kevyempää. Täysillä ämpäreillä mitattuna 650kg vie 715 litraa (meillä tuli 740 litran edestä vajaita ämpäreitä).

Jos tavoite on levittää lannoitetta 500kg per hehtaari, silloin tulee levittää 550 litraa per hehtaari. Mittaa hehtaaria pienempi alue, esimerkiksi 0.1 hehtaaria (esimerkiksi 20 metrin ajouraväliä 50 metrin matka). Kokeile sen jälkeen levittää koealueelle 55 litraa lannoitetta (eli kolme hieman vajaata 20l ämpärillistä).

Seuraa lannoitteen kulumista koko urakan ajan esimerkiksi hakiessasi lisää lannoitetta varastopaikalta. Levitettyjen hehtaareiden ja kuluneen lannoitemäärän pitää täsmätä jatkuvasti. Aloittelija todennäköisemmin heittää lannoitetta liian vähän kuin liikaa. Jos lannoitetta ei kulu tarpeeksi pinta-alaan nähden, lisää annosta.

Saimme lannoitteen levitettyä silmämääräisesti arvioiden riittävän tasaisesti maastoon. Valkoiset rakeet sulavat ensimmäisissä sateissa ja puut pääsevät hyötykäyttämään ravinteita kasvuun.

Metsälannoitetta levittää noin tuhat kiloa päivässä käsin heittämällä. Suurin vaiva on saada lannoite metsään, mitä pidemmän matkan joudut kantamaan lannoitetta metsässä sitä vähemmän saat sitä heitettyä. Tuhat kiloa vastaa noin kahden hehtaarin alueen lannoittamista.

Koneelliset metsälannoitteen levitysmenetelmät

Metsälannoitteet levitetään suuremmassa mittakaavassa yleensä joko metsätraktoriin liitetyllä tai sitten helikopterista roikkuvalla levittimellä (Linkki Youtube videoon). Koneellisilla menetelmillä saadaan levitettyä suurempia pinta-aloja kohtuullisilla kustannuksilla.

Emme halunneet käyttää koneellista levitystä. Ymmärrän, että valtiolla ja suuremmilla metsäyhtiöillä ei ole mahdollisuutta käyttää käsin levitystä, mutta pienemmillä (alle 10 hehtaaria) lannoitusaloilla käsinlevitys on kilpailukykyinen vaihtoehto.

Käsin heittämällä arvokasta lannoitetta tulee levitettyä tarkasti oikealle alueelle. Kun lannoitteen levittää käsin, on helppoa varoa metsäojia lannoittamiselta sekä lannoittaminen tapahtuu tasaisesti koko kuviolla. Vaikka helikoptereissa on paikannuslaitteet, ei paikannuslaitteiden työtarkkuus ole vastaava kuin maanpinnalla tapahtuvassa lannoittamisessa. Ja sen jälkeen, kun olet heittänyt lannoitteet käsin maastoon, voit olla varma lannotteiden perille pääsystä. Helikopterilevityksestä on enemmän kuin yksi tarina siitä, että lannoitteet ovat menneet vahingossa naapuriin.

Meillä olisi ollut harvennetuilla kuvioilla hyvät ajourat harvennuksien jälkeen metsätraktorille. Emme levityttäneet lannoitetta metsätraktorilla sen takia, että emme halunneet traktoria sulan maan aikaan kuusikkoon kulkemaan ja aiheuttamaan lahovikaa kuusiimme. Lannoittamisen pitää tapahtua sulan maan aikaan, jolloin maan pinta ei ole suojattuna. Samoin metsätraktori tallaa maata tiiviimmäksi kulkiessaan kuvioilla. Talvisin suoritettavassa tuhkalannoituksessa tallautuminen ei muodostu ongelmaksi.

Koneellisessa levityksessä koneet levittävät tunnissa huomattavan pinta-alan. Koneellisen levityksen kustannus per hehtaari jää kohtuulliseksi, jos lannoitettava alue on riittävän suuri jakamaan koneiden kuljettamisesta aiheutuvaa kustannusta.

Jos olisimme ulkoistaneet lannotteiden levityksen, emme olisi olleet valmiita maksamaan metsurille tuntipalkkaa lannotteiden käsin levityksestä vaan olisimme varmaankin käyttäneet helikopteria apuna. Helikoptereiden suhteen on ollut ongelmana, että ne levittävät vuosittain tietyllä alueella. Kiireisempien terveyslannoituksien kohdalla tämä viive voi olla harmillinen. Onneksi meillä oli sen verran aikaa, että pystyimme levittämään lannoitteet itse metsään, eikä meidän tarvinnut jännittää ulkoistettujen vaiheiden onnistumisen kanssa.

Kuva: Finmetko 2010 messuilla esittelyssä ollut mönkijän perään kiinnitettävä lannoitteen levitin. Levitys perustuu käytännössä kahteen lehtipuhaltimeen. Laitteen hintalapussa luki summana 3800 euroa.

Lannoitetta voidaan levittää maastoon myös peltotraktoriin tai mönkijään kiinnitettävillä levittimillä. Meidän harvennetuilla kuvioilla oli ajourilla niin paljon risuja, että niillä ei ollut toiveitakaan kulkea mönkijän kanssa lannoittamassa. Myös tavallisella pellolle suunnitellulla traktorilla olisi ollut haastavaa kulkea uria pitkin.

Lannotteiden käsin heittäminen on todellisuudessa kevyttä puuhaa kunhan lannoitteet saa kuljetettua metsään. Omatoimisen puuntuottajan kannattaa heittää lannoitteet käsin ja käyttää levitinrahat tuottavammin esimerkiksi lannotteiden ostamiseen.

Terveysmetsälannoituksen kustannus ja valtion tuki metsäterveyslannoitukselle

Valtio turvaa kemera-lain avulla puuntuotannon kestävyyttä. Yhtenä lain mukaan tuettavana työvaiheena on metsäterveyslannoitus. Toisin kuin esimerkiksi taimikonhoito, metsäterveyslannoitus tarvitsee ennakkosuunnitelman.

Sen jälkeen, kun olimme teettäneet neulasanalyysin ja analyysi osoitti metsämme tarvitsevan metsäterveyslannoitusta, otimme yhteyttä Metsäkeskukseen. Ostimme Metsäkeskuksen kaupalliselta puolelta lannoitussuunnitelman ja haimme Metsäkeskuksen viranomaispuolelta kemeratukea. Saimme muutamassa viikossa myönteisen päätöksen kemeratuelle. Myönteinen päätös ei ole automaattinen edes silloin, kun sinulla on neulasanalyysin avulla määriteltynä metsäterveyslannoituksen tarve. Vaikka lain mukaan valtio tukee terveysmetsälannoituksia, ei valtio ole varannut tarpeeksi suurta rahasummaa lain mukaiseen tukemiseen. Kemeravarat loppuvat yleensä vuoden aikana kesken eikä niitä siten riitä kaikille.

Odotimme hyväksyttyä kemerapäätöstä Metsäkeskuksesta ennen kuin ostimme lannoitteet. Lannoitteille voi kysyä hintatarjouksen ennen kemerapäätöstä, mutta ennen päätöstä lannoitteiden varsinainen ostaminen olisi riskeerannut tuen saannin. Lannoitteiden ostaminen voi rikkoa ”ennakkosuunnitelma”-määritelmää. Metsälannoitteet ovat arvokkaita, meidän lannoitteet maksoivat arvonlisäveron ja kuljetuksen kanssa 671 euroa tonnilta (arvonlisäverottomana 545 euroa per tonni). Lannoitteiden hinta on noussut voimakkaasti parin viime vuoden aikana.

550 kiloa per hehtaari levitetyllä lannoitemäärällä arvonlisäveroton lannoitekustannus oli 300 euroa per hehtaari. Saimme valtiolta kemera-tukea toteutukseen 125 euroa per hehtaari. Yhteensä lannoitus tuli kustantamaan kemeratukien jälkeen 175 euroa per hehtaari, minkä kassavaikutus vuoden lopussa verovähennyksen jälkeen on 122.5 euroa per hehtaari.

Saimme lisäksi kemeratukea neulasanalyysin ja suunnitteluun 442.05 euroa (=kustannukset). Kaikki kemeratuet ovat olleet vuoden 2012 alusta verollista tuloa, joudumme maksamaan kemeratuesta veroa 133 euroa.

Metsän kasvatuslannoittamisen taloudellinen kannattavuus

Puuntuottaminen vaatii rahallista panostusta, jotkin panostukset ovat käytännössä pakollisia (=taimikonhoito) ja joidenkin panostuksien tavoitteena on vielä hieman parantaa puuston kasvua (=kasvatuslannoitus). Laskin erittäin karkeasti nykyarvomenetelmällä lannoittamisen taloudellista kannattavuutta. Lannoituksen kannattavuudella on huomattavan monta muuttujaa eikä tämä laskelma voi ottaa niitä kaikkia huomioon. Laskelman tavoitteena on valoittaa edes hieman lannoituksen taloudellista järkevyyttä.

Mallinsin Metlan Motti-ohjelmiston avulla lannoituksen vaikutusta puuston kasvuun. Perustin laskelmassa välisuomalaiselle tuoreelle kankaalle 1800 kappaletta per hehtaaria sisältävän istutuskuusikon ja sen jälkeen kuusikkoon tehtiin metsänhoitosuositusten mukaiset hoitotoimenpiteet ensiharvennukseen asti. Laskelman kuusikko saavutti 41 vuoden iässä ensiharvennusvaiheen. Ensiharvennuksessa metsästä poistettiin 60 kuutiota per hehtaari puuta. Metsän omistajalla on tämän ensiharvennuksen jälkeen (vähintään) neljä erilaista kasvatusvaihtoehtoa:

1. Lannoitus 160kg typpeä per hehtaari vain ensiharvennuksen jälkeen (kasvatushakkuu 70m3 / 51 vuotta => uudistushakkuu 268 m3 / 66 vuotta)
2. Lannoitus 160kg typpeä per hehtaari ensiharvennuksen ja kasvatushakkuun jälkeen (kasvatushakkuu 70m3 / 51 vuotta => uudistushakkuu 280 m3 / 66 vuotta)
3. Lannoitus 160kg typpeä per hehtaari vain kasvatushakkuun jälkeen (kasvatushakkuu 78m3 / 56 vuotta => uudistus 269m3 / 66 vuotta)
4. Ei lannoituksia – kasvatushakkuut suositusten mukaan (kasvatushakkuu 78m3 / 56 vuotta => uudistus 299m3 / 71 vuotta).

Kaikissa lannoituksissa typpilannoitteen mukana annetaan myös fosforia. Lannoituksessa käytetty 160kg typpeä vastaa 640kg / hehtaari annosta Yaran Metsän NP1 lannoitetta. Metsän NP1 sisältää fosforia ja sen käyttösuositus on 450-800 kiloa per hehtaari. Käytän laskelmassa lannoitteen arvonlisäverottomana tonnihintana 500 euron hintaa, jolloin yhden hehtaarin lannoitteet maksavat 320 euroa. Lannoitteiden levityksen kustannuksena käytän Metsäkeskuksen kemeratukipäätöksissä käyttämää 0.11€/kg kustannusta, hehtaarin levityskustannukset ovat 70 euroa. Lannoituskierroksen kustannukseksi lasketaan yhteensä 390 euroa per hehtaari mistä metsänomistajalle jää verovähennyksien jälkeen kustannusta 273 euroa.

Laskin lannoituksen kannattavuuden kuusentaimen nykyarvo artikkelista tutulla nykyarvolaskemalla. Nykyarvolaskelman ajatuksena on miten paljon minun pitää tänään tallettaa rahaa, jotta voin hoitaa laskun tulevaisuudessa. Esimerkiksi 15 vuoden päästä suoritettavan kasvatuslannoituksen 273 euron kustannuksen voi hoitaa tänään talletettavalla 131.32 euron summalla, jos talletukselle saa vuosittain 5% yli inflaation korkoa. Ajattelen laskelmassa, että puunhinta ja kustannukset seuraavat inflaatiota. Myös tulevat tulot ovat nykyarvoltaan matalampia kuin heti saatavat rahat. Esimerkiksi 25 vuoden päästä uudistushakkuusta saatava 13 325 euroa vastaa summaa, että talletat tänään 3908 euroa tilille ja saat sille vuosittain 5% korkoa yli inflaation.

Muodostin laskelman Open officen Exceliä vastaavalla taulukkolaskentaohjelmalla. Taulukkolaskentaohjelmat ovat näppäriä nykyarvolaskelmiin, lähtoarvoja on helppo muutella ja siten testailla kannattavuuden herkkyyttä lähtöarvojen muutoksille. Testasin esimerkiksi miten lannotteiden hinta vaikuttaa nykyarvoon. Nykyarvolaskutaulukossani on ensiksi ylhäällä lähtöarvoina lannoitekustannus, kasvatus- ja päätehakkuun tukkiprosentti sekä kantohinnat. Sen jälkeen on taulukko missä on työvaiheiden tulot / menot nykyrahassa.

Käytin laskemassa kolmea erilaista tuottovaadetta. Itse käyttäisin metsälannoitukselle 5% tuottovaadetta yli inflaation. Viiden prosentin tuottovaateella kaikki lannoitustavat ovat keskenään käytännössä yhtä kannattavia. Merkittävin hyöty lannoituksesta saadaan puukierron nopeutuksessa, koska lannoituksella saavutetaan uudistushakkuut viisi vuotta nopeammin kuin ilman lannoitusta. Viisi prosenttia on hyvä korko, vastaa käytännössä osakemarkkinoilla arvoyhtiöiden osinkoja.

Nykyarvolaskelmani tavoitteena ei ole antaa maailman tarkinta kuvaa metsälannoituksen kannattavuudesta vaan laskea karkealla tasolla menetelmien taloudellista hyötyä. Karkean laskelman mukaan kasvatuslannoittaminen on taloudellisesti kannattavaa Väli-Suomen tuoreille kankailla perustetuissa kuusikoissa.