Suomessa järjestetään vuosittain useita metsämessuja. Mielestäni tärkeimmät metsämessut ovat parillisina vuosina Jämsässä järjestettävät Finnmetko-messut. Messut olivat alkujaan metsäkonemessut, mutta ne ovat laajentuneet vuosien saatossa kattamaan koko puuntuotannon kirjon metsäkoneiden pysyessä edelleen etualalla.
Olen käynyt Finnmetko-messuilla nyt kolmena peräkkäisenä kertana. Blogin aktiiviset lukijat ovat vuosien saatossa nähneet monta Metkossa otettua kuvaa ja monet blogin hintatiedoista ovat lähtöisin messuilta. Messuilla pääsee juttelemaan yrityksien edustajien kanssa helposti ja yritykset kertovat toiminnastaan erittäin avoimesti. Messujen ulkopuolella hintojen ja myyntilukujen selvittäminen olisi huomattavasti vaikeampaa.
Metko ei ole ollut minulle vuoden ainut messu, kävin kesällä 2014 Okra-maatalousmessuilla sekä viime talvena Helsingissä Metsämessuilla. Minulla on haaveena käydä vuonna 2015 Ruotsissa Skogs Elmia-messuilla, jotka järjestetään Metkon kanssa vuorovuosin.
Messut ovat kätevä tapa nähdä erilaisten koneiden toimintaa ”oikeissa olosuhteissa” työnäytöksissä. Tänä vuonna metsänäytösalue oli mukavasti aivan messualueen tuntumassa. Vuonna 2012 työnäytökset oli jouduttu leimikoiden puutteessa siirtämään kauemmaksi messualueesta ja messuvieraiden siirtäminen työnäytösalueelle muodostui järjestäjille kovaksi haasteeksi. Toivottavasti myös ensi kerralla messualueen vierestä löytyy sopivia leimikoita. Messut ovat yrityksille jatkuvaa kilpailua vierailijoiden suosiosta. Komatsu oli tuonut messuille uutuutena koneiden koeajo- sekä koeistumiskokemuksen. Komatsu ajatti messuvieraita koneella rinkiä, jolloin vieraat pääsivät kokemaan miltä metsäkoneen kyydissä tuntuu istua. Hyvä uutuus, toivottavasti leviää myös muiden valmistajien messuvalikoimaan.
Suurimmat metsäkonevalmistajat (Deere, Komatsu, Ponsse) näyttivät muutenkin voimiaan messuilla. Deerellä oli messuilla kolme isoa paviljonkitelttaa ja Komatsun alue oli yksin yhtä suuri kuin pienempien konevalmistajien messualueet yhteensä. Messuilla oli mukana kolmen suuren metsäkonevalmistajan lisäksi kaikki kotimaiset pienemmät toimijat. Suurimmat firmat panostivat messuihin reilusti, näyttelyosastoilla oli esimerkiksi jatkuva live-kuva isoilla näytöillä haastatteluineen. Komatsulla, Deerellä ja Ponssella tuntuu olevan reilu markkinointibudjetti. Ponssella on ihmeellinen tapa pitää näytöksissä aina kaikkia valoja koneissa päällä. Ihmettelin valoja jo pari vuotta sitten ja sama yleisön kesken hilpeyttä herättänyt tapa oli voimissaan edelleen vuoden 2014 messuilla.
Suurimmilla metsäkonevalmistajilla on olemassa oma uskonto- / fani-kuntansa, jonka jäsenet haluavat pukeutua tunnustamansa merkin vaatteisiin. Yritykset ovat vastanneet kysyntään ja valmistuttavat vaatteita laajalla kirjolla kannattajiensa ulottuville.
Metsäkoneet ovat kasvaneet kokoa vuosi vuodelta ja suurimmat ovat ensiharvennuksille jo turhankin kookkaita. Useammalla valmistajalla on markkinoilla kohtuullisemman kokoisia koneita, mutta ne eivät ole metsänomistajien harmiksi (vielä?) yleistyneet urakoitsijoiden työvälineinä.
Pienemmät metsäkoneet eivät ole isäntälinjalle sopivia. Kuvassa näkyvät Nisula N5 hakkuukone maksaa arvonlisäverottomana 240k€. Kouranvalmistajana tunnettu Nisula on valmistanut hakkuukoneita kolmen vuoden aikana vasta reilut kymmenen kappaletta.
Puimureista tunnettu Sampo-Rosenlew on valmistanut vuosia pieniä harvestereita. Sampo on kehitellyt viime vuodet myös pientä ajokonetta sopimaan harvestereidensa jättämille ajourille. Koneen kehitys vie aikaa. Sampolla oli ajokone esittelyssä jo vuoden 2012 messuilla eikä koneelle ollut löytynyt varmaa hintaa vuoden 2014 messuille mennessä. Arvion mukaan koneen arvonlisäveroton hinta tulee olemaan alle 200k€.
Sampolla on ulkomailla useampiakin kilpailijoita pienien ajokoneiden sarjassa. Ruotsalaiset valmistajat eivät olleet lähteneet tänä vuonna Metkoon mukaan, mutta Lako-forest oli tuonut Tsekkiläisen Novothyn ajokoneen näytille.
Moottorisahat ja muut tavalliset työkoneet olivat poissa, mutta messuilla oli mukana runsaasti myös tavallisille metsänomistajille suunnattuja koneita, esimerkiksi mönkijät olivat taas voimakkaasti esillä.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on pyrkinyt tuomaan pieniä metsäkoneita esille ”kevyet koneet metsänhoidossa” -projektillaan. Projektiin kuuluvat pienet koneet oli kätevästi koottu yhdelle alueelle, jossa monta projektiin kuuluvaa konetta pystyi ihastelemaan.
Usewood oli kehittänyt Tehojätkää ja lisännyt koneeseen puiden kuljettamisen mahdollistavan tukkipankon. Tukkipankolla saa tulemaan metsästä noin 1.5 kuutiota puutavaraa.Mönkijöihin tehdään Suomessa monessa pajassa metsäperävaunuja. Vaunuvalikoima ulottuu aina alle tonnin hintaisista kärryistä kuvassa näkyvään Multimetten 15k€ maksavaan vaunuun. Multimetten vaunu vaikutti teknisesti hienolta ja ajatellulta.
Mönkijöihin ole olemassa nykyään kohtuullisen laaja työvälinevalikoima. Kuvassa on kotimaisen Rammyn lumilinko. Rammyn lumilinko maksaa vuonna 2014 arvonlisäverollisena 3690 euroa ja niittyleikkuri 3390 euroa. Koneiden kerättyä riittävästi tunteja yrittäjät vaihtavat ne uusiin ja koneet saavat seuraavat omistajat vähemmällä pääomalla toimivien yrittäjien lähtiessä urakoimaan niillä. Messut ovat käytettyjen koneiden kauppiaille pakollinen esittäytymiskohde.
Koneellinen istutus on tulossa vaikka väkisin metsätalouteen. Messuilla oli parilla istutuskonevalmistajalla oma ständinsä. Risutec oli muuttanut tuotevalikoimaansa risujenkeräimistä istutuskoneisiin. Arvelisin istutuskoneille olevan paremmin aitoa kysyntää kuin risujenkeräimille.
Polttopuiden valmistusta aloittavien ei tarvitse ainakaan tuskailla polttopuukoneiden löytymisen kanssa. Messuilla oli monella ständillä esiteltävänä erilaisia polttopuukoneita. Koneiden hintahaitari oli parin tonnin koneista aina kuvassa näkyvään Samin 50k€ (alv 0) maksavaan automaattiseen polttopuukonejärjestelmään. Sameja on kuulemma myyty yli sata kappaletta, joten myös arvokkaammille polttopuukoneille näkyy olevan kysyntää.
Suomessa on nykypäivänä maatiloilla runsaasti kaivinkoneita. Nisula ja monet muut valmistajat ovat ryhtyneet valmistamaan kaivinkoneisiin sopivia lisävälineitä, joilla kaivinkoneet voi varustella puunkorjuuseen. Kaivinkoneet ovat lähtökohdin hyviä metsätyökoneita, koska ne etenevät maastossa kohtuullisesti ja niissä on vahva hydrauliikka. Nisulan puomien hinnat vaihtelevat vuonna 2014 arvonlisäverottomana 1820 ja 4830 euron välillä.
Ulkomaiset valmistajat tuovat messuille myös Suomen metsissä harvinaisempia työkoneita. En ole nähnyt kertaakaan Suomessa käytössä kuvassa näkyvän kaltaisia kaivinkonetyyppisiä metsäkäyttöön valmistettuja kaatokoneita.
Metkossa oli näytillä myös paljon tukkirekkoja sekä rekkojen puutavaranostureita. Tukkirekat ovat aina yhtä vaikuttavan kokoisia. Pitää nostaa hattua kuskeille, jotka ohjaavat niitä pienillä metsäautoteillä. Messuilla oli varmaan kymmenen erilaista ohjelmistovalmistajaa esittelemässä metsäväen it-sovellutuksia. Trestima oli esittelemässä puustontilavuuden arviointiin käytettävää kännykkäsovellutusta. Työkoneet ja autot pysyvät hallissa erilaisten seurantaohjelmien avulla ja metsävarat pysyvät tiedossa metsävaratyökalujen avulla. Ohjelmistovalmistajilla on jo nykyisellä ohjelmistotarjonnalla melkoinen kilpailu asiakkaista. Metsäpuolen koneet toimivat valtaosin hydrauliikalla. Jokaisella vähänkään merkittävällä hydrauliikkatoimijalla oli messuilla oma ständinsä laitteiden esittelyyn.
Messut ovat hyvä paikka esitellä uusia tuotteita. Kuvassa oleva Syketec on aloittanut isäntälinjasykeharvestereiden tuotannon ja oli esittelemässä tuotettaan. Kuvassa oleva Jobo ST75 maksaa vuonna 2014 arvonlisäverottomana 10k€. Joboja on kuulemma saatu kaupaksi jo 30 kappaletta, traktorin perään kiinnitettäville hakkuupäille tuntuu olevan kohtuullisesti kysyntää.
Osalla valmistajista oli messuilla erilaisia kilpailuita. Fixteri oli tuonut paikalle risutukkeja ja messuvieraiden tehtävänä oli arvata risutukkien kosteusprosenttia.
Keslan uutuutena oli traktorin perään asennettava sykeprosessori, jonka ideana on karsia ja katsoa puut ajouralle. Suomessa valmistettiin aikaisemmin Patu-tuotemerkillä prosessoreja, mutta niiden valmistus lopetettiin. Prosessorit eivät ole Suomessa kovinkaan yleisiä, menetelmä on Suomea yleisempi Ruotsissa. Keslan sykeprosesori maksoi vuonna 2014 arvonlisäverottomana 13 600 euroa. Traktoriin tarvitsee sykeprosesorin lisäksi myös nosturin, jolloin karsinnasta ja katkonnasta ei tule yhden tilan koneella aivan ilmaista. Messut oli suunnattu laajalle metsäalan toimijoiden joukolle. Kuvassa on työnäytöksessä kantojyrsin. Kantojyrsimiä ei varsinaisesti käytetä metsänhoidossa, mutta ne sopivat hyvin metsäpalveluyrittäjien valikoimaan. Sen jälkeen, kun metsäpalveluyrittäjä on kaatanut pihapuun, voi hän jyrsiä pihapiiristä kannotkin pois.
Messuilla oli ajateltu myös lapsia. Pienemmät kuskit rakastavat koneiden ohjaimoissa ”ajamista” (=pörinän pitäminen) ja esimerkiksi Deere oli järjestänyt alueelle oman lasten nurkkauksen.
Metko-messuilla oli vain parilla kohteella käytössä messutyttöjä. Mielestäni korkokengillä murassa etenevät esiintyjät eivät nosta ständin arvoa kovinkaan paljoa eivätkä saa minua innostumaan tuotteiden ostamisesta.
Messuravintoloiden ruokavalikoima koostui makkaroista ja makkaraperunoista ja messuilla myytiin myös olutta. Metko on ollut perinteisesti metsäpuolen yrityksien virkistäytymispäivä ja osa vieraista avaa alko-korkin jo aamulla lähdön hetkellä ja jatkaa harrastusta messuilla koko päivän. Mielestäni tänä vuonna messuilla oli aiempaa vähemmän humalaisia, näin vain pari kumarassa kunnossa olevaa henkilöä (kuvan miehet eivät olleet kumarassa).
Metkossa ei päässyt kahvihampaan kolotus yltymään liian kovaksi. Ihmisille tarjottiin jokaisella vähänkin merkittävällä ständillä pullakahveja. Pullakahvit tekivät kävelyn lomassa hyvää. Minulla tuli kokonaisuudessa messuilla kävelyä vajaat kymmenen kilometriä, vaikka en ehtinyt edes käymään maanrakennuspuolella.
Hyvät messut, seuraavalla kerralla uudestaan. Ehkä tulevaisuudessa ehdin myös maanrakennuspuolelle katsomaan miten kiveä murskataan.
Päivitysilmoitus: Messuraportti: Koneagria 2015 metsäisillä silmillä | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja
jos pääsis joskus käymään…
Tapahtuma on taas tänä syksynä 1-3.9.2016 Jämsänkoskella. Olen menossa sinne itse Logbulletin kanssa.