Metsän voi uudistaa istuttamalla taimia, kylvämällä siemeniä muokattuun maahan tai antamalla luonnon hoitaa uudistamisen alueelle jääneiden puiden levittäessä siemenet uudistusalalle.

Uudistusmenetelmistä istuttaminen on suosituinta. Metsätilastollinen vuosikirjan mukaan vuonna 2013 istuttamista käytettiin 64 prosentilla uudistushehtaareista. Kylvön ja luontaisen uudistamisen osuudet olivat 18 prosenttia metsänuudistamisesta. Istuttamisen korkeaa osuutta selittää kuusen ja koivun lähes säännönmukainen istuttaminen. Mäntyä uudistettaessa istuttaminen, kylväminen ja luontainen uudistaminen olivat vuonna 2013 yhtä suosittuja menetelmiä jokaisen menetelmän hallitessa kolmasosaa uusien männiköiden perustamisesta. Männiköitä uudistettaessa kannattaa pohtia hetki mitä kolmesta suositusta tavasta käyttää tilanteen mukaan eikä vain käyttää paikallista muotitapaa.

Kuusen voi saada uudistumaan luontaisesti varttuneen koivikon alle tai harventamalla uudistuskypsän kuusikon siemenasentoon suojuspuuhakkuulla. Koivikon alle ei yleensä synny tarpeeksi tasaista kuusen taimikkoa luontaisesti, kannattaa käydä myös istuttamassa aukkopaikkoihin pottitaimia. Koivikko uudistuu luontaisesti kaikkiin paljastettuihin paikkoihin, myös sinne minne koivun ei haluaisi uudistuvan.

Kapeat uudistusalat ja siemenpuut auttavat mäntyä ja kuusta levittämään siemeniä uudistusalalle

Metsän saa uudistumaan luontaisesti ilman ulkopuolisten siementen tuontia jättämällä uudistusalalle siemenpuita tai tekemällä uudistusaloista kapeita kaistaleita.

Kaistalehakkuussa uudistusala on enintään 25 metriä leveä. Kapean kaistaleen reunoilla olevan raunametsän puut pystyvät siementämään koko uudistusalan. Pieniä alle 0.3 hehtaarin kaistaleita kutsutaan pienaukoiksi.

Kaistale- ja pienaukkohakkuissa reunapuut varjostavat uusistusalaa ja imevät juurilla uudistusalojen reunoilta kasvuvoimaa. Kaistaleen reunat jäävät taimettumatta. Vanhoissa metsäkirjoissa neuvottiin kaivamaan reunoihin ojat estämään varttuneen metsän juurien leviämistä taimien kiusaksi.Siemenpuuhakkuussa uudistusalalle jätetään tasaisesti edellisen sukupolven puita pystyyn siementämään uudistusalaa. Siemenpuiden käyttäminen on suosittua näennäisen edullisuuden ja helppouden takia. Siemenpuita käytetään yleensä männyn uudistamiseen. Männikön uudistamisessa siemenpuumenetelmällä uudistusalalla jätetään pystyyn 50-100 puuta tasaisilla välimatkoilla toisistaan tuottamaan siemeniä seuraavalle sukupolvelle. Pyrittäessä alle viiden vuoden uudistamiseen tulee siemenpuita jättää hehtaarille 100-150 kappaletta.

Koivikonkin voi uudistaa luontaisesti. Koivuilla tarvitsee jättää 10-20 puuta pystyyn hehtaarille pyrittäessä luontaiseen uudistamiseen. Koivulla puiden määrä ei ole yhtä tärkeä kuin männyllä, koska koivun siemenet leviävät tuulen mukana laajalle alueelle. Sanonnan mukaan kylässä tarvitaan vain yksi koivu siementämään kaikki uudistusalat. Koivut siementävät kaikki uudistusalat, myös kuusen istutusalat, aiheuttaen raivaussahatarvetta myös siellä missä koivuja ei toivottaisi.

Siemenpuiden korjaaminen unohtuu helposti ellei korjuuta ole sovittu varsinaiseen kauppaan mukaan. Meillä on jäänyt edellisen omistajan toimesta siemenpuut taimikon päälle. Enää siemenpuita ei voi noutaa ainakaan suurella koneella, Logbulletilla homman pitäisi onnistua.

Siemenpuiden poistaminen on tärkeä työvaihe. Suuret puut imevät ympäriltään kasvuvoiman ja tulevaisuuteen siirtynyt kantorahatulo syö metsätalouden kannattavuutta. Kasvuvoiman imeminen vaihtelee kohteittain, meillä on syntynyt unohtuneiden siemenpuiden ympärille lähes viiden metrin taimettomat ympyrät.

Siemenpuut tulee korjata taimien ollessa hädin tuskin näkyviä sirkkataimia. Suuremmat taimet taittuvat metsäkoneen renkaiden alla, josta syntyy puunhintaa laskevia runkomutkia. Siemenpuiden kaadossa tulee aina vaurioita ja aukkoja taimikkoon puiden runkojen raahautuessa maata vasten ja karsittujen oksien peittäessä nousseita sirkkataimia.

Kylväminen antaa runsaasti taimia taimikonhoidossa tehtävään laatuvalintaan

Mäntyjen laatukasvatuksessa pyritään saamaan 5000 taimea per hehtaari kilpailemaan pituuskasvulla paikasta auringossa. Näistä parhaimmat 3000 per hehtaari valitaan kasvamaan harvempaan kasvatusasentoon raivaussahan avulla taimien saavutettua kuuden metrin pituuden. Männyn istutuksessa taimia istutetaan 2000 per hehtaari. 5000 pottitaimen istuttaminen nostaisi uudistuskulut kohtuuttomiksi.

Männikölle tulee antaa kuuden metrin jälkeen reilummin tilaa taimikonhoidossa, jotta männyt pääsevät kasvattamaan kunnon juuriston, järeytymään ja aloittamaan luonnollisen karsiutumisen lumen ja tuulen avulla.

Seuraava harvennus tehdään 12-13 metrin pituudessa. Ensiharvennuksessa jätettävä puumäärä riippuu siitä hakeeko puuntuottaja männynkasvatuksessa huippulaatua hitaammalla kasvatuksella vai rahaa nopeammin väljemmällä kasvatuksella. Laatua kannattaa kasvattaa vain, jos siitä uskoo saavansa merkittävästi paremmin hinnan tulevaisuudessa. Laatua on kiva sanoa kasvattavansa, mutta vielä mukavampaa on saada euroja reilusti tilille.

Kuusella ja männyllä paras kylvöajankohta on keväällä, koivun voi kylvää myös syksyisin. Siemenet itävät parhaiten pienessä painaumassa, käsin tehdyssä urakylvössä saavutetaan paras itävyys. Männyn kylvö onnistuu sekä puolukka- että mustikkatyypin metsissä, puolukkatyypillä onnistuminen on hieman mustikkatyypin metsää varmempaa.

Toinen potentiaalinen siemenlähtöisen kasvatuksen lähtökohta on koivun kasvattaminen rehevillä alueilla, joilla on korkea hirvikanta sekä lahon vaivaama kuusikko. Kokeilimme kesällä 2015 koivunsiemeniä oman lahon kuusikon uudistamisessa.

Olisimme saaneet metsän aikaiseksi myös antamalla luonnon tuoda koivunsiemeniä paikalle. Katsotaan tuleeko kylvösiementen avulla rauduskoivikko vielä helpommin ensiharvennusvaiheeseen kuin luonnon sekasiemenillä.

Olemme käyttäneet rauduskoivun pottitaimia hyvällä menestyksellä näkyvällä paikalla, metsän siimeksessä ajattelimme käyttää siemeniä. Siementen käyttämisen tavoitteena on saada kuviolle niin paljon rauduskoivun taimia, että kasvatukseen kelpaavia taimia on tarpeeksi myös hirven vierailun jälkeen. Toinen vaihtoehto meillä olisi ollut istuttaa rauduskoivun pottitaimia ja suojata taimet Trico-hirvikarkoitteella. Tehokkain vaihtoehto olisi kylläkin paikallisen hirvikannan laskeminen metsätalouden kannalta kestävälle tasolle.

Taimien suojaamisesta hirveltä käyttämällä tiheää kasvatusta on olemassa kaksi koulukuntaa. Osan mielestä tiheässä riittää taimia syötäväksi => jää myös hyviä taimia. Toisen koulukunnan mukaan taimikko tulee pitää harvana, koska hirvi viihtyy tiheiköissä => hirvet eivät tule avoimelle paikalle ja syö taimia.

Itse uskon tiheän mahdollistavan kasvatuksen, meidän harvemmissakin taimikoissa käy hirviä mutustelemassa. Harvemmissa taimikoissa ei ole tarpeeksi paikkaavia taimia kasvatukseen, hirvien vierailun tuloksena on vajaatuottoinen metsä.

Hehtaarin jalostetut männyn siemenet maksavat 250 euroa

Uusi metsä voidaan kylvää paikalle tuoduista siemenistä. Äestimeen kiinnitetty kylvin, joka tiputtaa siemenet äestysjälkeen äestyksen kanssa samaan aikaan, on helpoin tapa hoitaa kylväminen. Kylvämisen voi tehdä myös käsin maanmuokkauksen jälkeen. Koneellinen kylväminen on käsinkylvämistä suositumpaa halliten 75 prosenttia kylvöistä.

Metsäpuiden jalostetut siemenet maksavat Tapion verkkokaupassa arvonlisäverottomana 770 euroa per kilo. Siemeniä tarvitaan noin 300 grammaa per hehtaari, jolloin hehtaarikustannusta syntyy arvonlisäverottomana 250 euroa per hehtaari. Jalostetuista puista kerätyt siemenet antavat mainoksien mukaan optimiolosuhteissa 20 prosenttia paremman puusadon ja runkomuodon kuin metsikkösiemenistä kerätyt puut.

Siemenillä istutetusta taimikosta tulee tasaisempi kuin siemenpuiden avulla perustetusta taimikosta. Valtaosa kylvetyistä siemenistä itää samana keväänä, jolloin taimet voivat nousta yhtä matkaa taivasta kohden. Hehtaarin uudistuksen tarvittavan siemenmäärän saa myös, kun kerää 100 litran säkillisen käpyjä uudistusalalta. Siemenet voi kylvää käsin uudistusalalle maanmuokkauksen jälkeen. Kävyt tulee kerätä uudistusalalta vain parhaimmista puista. Suomessa mokattiin aikoinaan, kun koko kansa valjastettiin siementen keräämiseen. Siemeniä kerätiin myös huonolaatuisista puista ja tuloksena olivat rumat männiköt.

Siemenpuista syntyy kustannusta matalammassa kantohinnassa

Siemenpuita käyttämällä uudistusalalle jätetään 25 – 50 kuutiota puutavaraa pystyyn odottamaan siemennystä. Siemenpuista maksetaan korjuussa noin 5 euroa per kuutio vähemmän kuin uudistushakkuilla. Uudistushakkuulla puutavaraa kertyy vähemmän, jolloin myös varsinaisella uudistushakkuulla puusta maksetaan vähemmän heikomman hehtaarikertymän takia. Siemenpuista syntyy 125 – 250 euron kustannus verrattuna kertahakkuuseen menetettynä kantorahatulona.

Käytettäessä siemenpuita alueen uudistuminen tarvitsee hyvää siemenvuotta. Männyllä hyviä siemenvuosia on 2-3 kertaa vuosikymmenessä. Siemenpuita käytettäessä hakkuut tulisi pystyä ajoittamaan hyvää siemenkevättä vasten, muuten uudistusala odottaa taimettumista monta lisävuotta verrattuna kylvösiementen käyttämiseen. Käyttämällä pottitaimia tai edes kylvämällä siemenet saa seuraava metsäsukupolvi etumatkaa alueelle tuleviin heiniin ja muuhun pintakasvillisuuteen nähden.

Vuosittain toistuvat myrskyt kaatavat metsän keskellä kasvamaan tottuneita siemenpuita. Maahan kaatuneista puista ei välttämättä saa enää kantorahatuloa. Kokonaisuudessa siemenpuiden kustannus on sama kuin siemenviljelyssiemenien ja lopputulos huonompi.

Siemenet kaipaavat alleen muokattua maata

Siemenpuumenetelmä sekä kylväminen tarvitsevat taimettumisen varmistamiseksi maanmuokkauksen. Ilman maanmuokkausta ei välttämättä saada aikaiseksi tarpeeksi tasaista taimikkoa. Heikko taimettuminen johtuu muiden kasvien antamista kilpailusta. Esimerkiksi kanerva erittää maaperään männyn siemenien itämistä haittaavaa ainetta. Luonnossa kilpailu on kovaa ja armotonta.

Olemme seuranneet miten tilamme lähellä oleva täysin luontainen uudistaminen edistyy ilman maanmuokkausta tai taimien istuttamista. Uudistusalalle ei ole usean vuoden saatossa tullut muuta kuin tasainen heinikko. Metsätaloudellisessa mielessä alan pitäminen ilman kasvavaa puustoa ei ole kannattavaa vaikka kaikki uudistuskulut vältettäisiinkin. Maapohjalla on arvoa ja menetettyä tuottoa voidaan pitää myös kustannuksena.

Siemenpohjaisessa uudistamisessa sopivia maanmuokkausmenetelmiä ovat metsätraktorilla tehty äestys sekä kaivinkoneella tehty laikutus. Äestyksessä metsätraktori kyntää äestimen avulla maanpinnan rikkovia uria. Menetelmä on kevyt eikä jätä maastoon pysyviä jälkiä kuten metsätalouden maineen 80-luvulla pilannut syväauraus.

Hieman äestystä syvempää, keskimäärin 25 senttimetrin syvyyteen ulottuvaa, kyntöjälkeä tekevää menetelmää kutsutaan säätöauraukseksi. Säätöaurausta käytetään paksukunttaisissa paikoissa, joissa äestimellä ei saada puille otollista maaperää esille.

Laikutuksessa maanpinnasta paljastetaan laikkuja raapaisemalla kaivinkoneen kauhalla pintamateriaali pois. Siemenpohjaisessa uudistamisessa käytetyt menetelmät ovat helppoutensa takia pottitaimien istutuksessa käytettävää mätästystä edullisempia. Äestys on laikutusta yleisempää, Suomessa äestettiin vuonna 2014 yhteensä 25 000 hehtaaria ja laikutettiin 13 000 hehtaaria uudistusaloja.

Omia kokemuksia siemenpuilla muodostetuista kuvioista

Ostaessamme metsätilamme tila oli ollut pitkään vähällä hoidolla. Tilalla oli äestys + siemenpuuyhdistelmällä perustettuja taimikoita, jotka oli jätetty oman onnensa nojaan kehittymään. Männiköiksi ajatelluilla kuvioilla oli edelleen harvakseltaan siemenmäntyjä pystyssä, taimikoksi oli valikoitunut koivut mäntyjen sijasta. Vain karuimmilla paikoille oli syntynyt luonnolliset männyntaimikot. Rehevimmillä paikoilla koivut olivat tappaneet männyn taimet pois.

Koivikoiksi ajatelluilla alueilla oli siemenkoivuja katkottuna pinoissa metsissä, harvesteri oli käynyt kaatamassa rungot pinoihin, mutta ajokoneen kutsuminen oli unohtunut ostomieheltä sillä kertaa. Harvesterin vierailusta oli muistona selkeästi erottuvat vauriotuneiden puiden ketjut pinolta pinolle.
Osa taimikoista oli varttunut tiheiköiksi. Pohdimme kasvatusvaihtoehtona myös tiheikkökasvatusta. Tiheikkökasvatuksessa metsän annetaan kasvaa ilman mitään hoitotoimenpiteitä 20-35 vuotta kunnes puiden kuutiokasvu hidastuu. Tämän jälkeen puut korjataan energiapuuksi.Meidän alueella on heikko energiapuun kysyntä. Päätimme kääntää taimikot perinteiseen kuitu- ja tukkipuun kasvattamiseen tähtäävään kasvatukseen. Tämä kasvukulmaan kääntäminen opetti enemmän kuin kymmenen kirjaa metsänkasvatuksesta. Poltimme kahdeksan hehtaarin alalle 120 raivaussahantankillista bensaa. Hehtaaria kohden aikaa kului 18 tehokasta työtuntia.

Annoimme kuvion kasvaa neljä kasvukautta ja menimme uudestaan kuviolle. Tällä kertaa valitsimme työkaluksi moottorisahan jo järeytyneiden puiden kaatamiseen. Koska energiapuunkysyntä oli alueellamme edelleen matalana, nopeutimme työtämme ja kaadoimme puut maahan. Maahankaadolla säästimme reilusti työaikaa ja saimme puille lannoitetta. Lämpimien talvien jälkeen energiapuusta ei olisi saanut tarpeeksi rahaa menetetyn työajan korvaukseksi.

Olemme kävelleet kuviolla toimenpiteen jälkeen tyytyväisenä. Varsinkin koivut ovat vastanneet hyvin vapautuneeseen kasvutilaan ja lähteneet kovaan kasvuun. Seuraavalla hakkuukerralla kuviolta tulee jo myyntipuutakin pinoihin. Siihen asti kuviolta on tullut vain hikeä ja kulua.

Istuttaminen on helpointa kasvattamista. Toiseksi helpointa on käyttää siemeniä.

Uudistushakkasimme maaliskuussa 2012 sulkeutunutta sekametsää. Puunostaja ajoi samana keväänä kuviolta risut pois ja saimme maan muokattua toukokuussa. Istutimme kuviolle 2-vuotiaita keskipaakkuisia kuusentaimia. Istutuksen jälkeen emme ole tehneet kuviolla mitään muuta kuin tyytyväistä kävelyä ihaillen taimissa tapahtunutta kasvuihmetta.

Neljän kasvukauden (2012, 2013, 2014, 2015) jälkeen kuuset ovat venyneet yleisesti 1,4 metrin mittaan. Kuvio on sama kuin mitä käsittelin jutussa ”Kuusen viljelyä istuttamalla pottitaimia mättäisiin”.

Kuvio on ollut äärimmäisen helppo metsän hoidollisesti. Teemme seuraavaksi kuviolle taimikonraivauksen kuusien noustua tarpeeksi varjostamaan uusia kilpailevia taimia. Taimikonraivaus on helppo tehdä, jätämme kuuset ja muutaman sopivan mittaisen koivun kohtiin, joissa kuuset eivät ole kasvaneet hyvin.

Äestettyjen kuvioiden kääntäminen kasvusuuntaan opetti meille lihasmuistin kautta istuttamisen etuja. Istuttamalla saa helposti aikaiseksi metsän silloin, kun kuvio on sopiva kuuselle. Myös koivikot syntyvät helposti pottitaimilla silloin, kun hirvivaara on kohtuullinen. Varmoihin syöntikohteiseen ei kannata istuttaa kalliita rauduskoivuja.

Siementen käyttäminen on fiksua kuivankankaan männiköitä perustettaessa tavoitellessa korkeaa taimimäärää hirviä ja laatuvalintaa varten. Kannattaa käyttää oikeaa menetelmää tilanteen mukaisissa paikoissa.