Energiapuun myynti voi antaa metsänomistajalle lisätuloja

Suomessa käytetään puuta merkittäviä määriä saha- ja vaneriteollisuudessa, kuiduttavassa selluteollisuudessa sekä energiateollisuudessa lämmitykseen. Polttamalla puuta kaukolämpölaitoksilla voidaan Suomessa korvata uusiutumaton tuontienergiaa uusiutuvalla kotimaisella energialla. Ympäristö ja kauppatasapaino kiittävät. Ja siinä sivussa puuntuottajankin tilipussiin tulee muutama euro ja valtiolle verotuloja puunmyynnistä.

Energiapuu (voi) antaa metsänomistajalle hyvän lisätulon. Energiapuun markkinat eivät ole tasaiset koko Suomessa. Riippuen alueen lämmitystarpeesta ja kaukolämpölaitoksien polttamasta materiaalista, energiapuun kysyntä vaihtelee nollan ja kovan kysynnän välillä. Kaukolämpöä tarvitaan kerrostalokotien lämmitykseen. Seudulla, jossa asuu runsaasti ihmisiä kerrostaloissa ja kaukolämpö tuotetaan puulla, on energiapuulle kysyntää.  HaketusSyöttöaukko Lue loppuun

Metsätien rakentaminen

Meillä on taukotuvastamme metsätilamme toiseen päätyyn matkaa kilometrin verran. Helpottaaksemme matkan kulkemista, päätimme rakentaa tilamme keskelle oman metsätien. Metsäautotien rakentaminen eteni jälkikäteen ajateltuna helposti ajatuksesta toteutukseen eikä rakentamiskustannuskaan ollut kohtuuton.

Emme laskeneet metsätien rakentamiselle taloudellista kannattavuutta. Joidenkin investointien järkevyyttä kannattaa laskea etukäteen. Toiset investoinnit voi järkeillä kannattaviksi ilman taskulaskinta ja siirtyä suoraan toteutukseen. Miellän metsäteiden olevan metsätilan perusrakennetta, metsätilan jokaiselle kuviolle pitää olla kohtuullinen kulkureitti. Ihminen on luonteeltaan laiska, vain helposti saavutettavat kuviot tulevat hoidettua kunnolla ja hankalammat kuviot jäävät heikommalle hoidolle.UusiMetsatie Lue loppuun

Kiintokuutiosta puuta tulee 113 eurolla sellua

Sellu eli selluloosa on kasvisolujen seinämien tukiainetta. Selluloosa irrotetaan sellutehtaalla puusta ja sen jälkeen selluloosakuituja voidaan käyttää monessa kohteessa antamaan tuotteelle tukea. Sellua käytetään suuressa mittakaavassa paperin, kartongin ja pahvin valmistamiseen. Sellulle on löydetty jatkuvasti lisää käyttökohteita esimerkiksi korvaamaan puuvillaa. Lisääntyneen verkkokaupan myötä nousseen pakkausmateriaalin kysynnän ja uusien käyttökohteiden myötä sellun kysyntä voi kasvaa entisestään vaikka paperin kysyntä tulee laskemaan nykyiseltä tasolta.

Selluntuotannon osuus puunkäytöstä on jo nykyään merkittävä. Suomessa käytettiin vuonna 2012 puuta yhteensä 70.8 miljoonaa kuutiometriä. Suurimpana puunkäyttäjänä oli selluteollisuus 29.4 miljoonalla kuutiolla ja toiseksi suurin oli sahateollisuus 21.2 miljoonalla kuutiolla.EnsiharvennuksellaKuusi Lue loppuun

Metsä antaa sijoittajalle inflaatiosuojattua tuottoa

Metsä tarjoaa sijoittajalle markkina- ja inflaatiosuojatun sijoituskohteen. Metlan tilastojen mukaan metsätalouden keskimääräinen nimellistuotto vuosien 1986 ja 2012 välisenä aikana oli keskimäärin 4.8 prosenttia vuodessa. Samaisella ajanjaksolla inflaatio oli 2,3 prosenttia vuodessa, jolloin reaalituotoksi jää 2.5 prosenttia vuodessa. Tuotto on mielestäni kohtuullisen hyvä keskimääräiseksi tuotoksi ja yksittäinen toimija voi saada metsästä vielä parempaa tuottoa.

Puunhinta1950_2010Kuvaaja puunhinnoista vuoden 2010 rahana. Kuvan lähteenä metsätilastollisen vuosikirjan 2011 luku neljä. Puun reaalihinta on pysynyt viimeiset 60 vuotta samalla tasolla.

Lue loppuun

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun

Fixteri ei korjaa metsänomistajan taloutta

Huomasin Metsälehti makasiinista ilmoituksen risutukkipaalaimia valmistavan Fixterin mainoskiertueesta. Fixteri kiersi syksyllä 2012 yli kymmenellä paikkakunnalla esittelemässä menetelmäänsä.  En ollut nähnyt Fixteriä koskaan tekemässä risutukkeja, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä tutustumaan menetelmään tarkemmin.

Lue loppuun

Toimivat puumarkkinat tarvitsevat tasaista ostamista

Metsäteollisuudella on ollut tapana aika ajoin vaatia valtiovallalta toimia puumarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Esimerkkinä metsäteollisuuden vaatimuksista on 21.09.2012 Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu juttu, missä sahayrittäjät kaipasivat valtiovallan apua raaka-aineen ostamiseen:

Sahatavaran hinta on laskenut vuosien saatossa Suomessa ja hinta on esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan nähden matala. Vaade markkinatalouden hylkäämisestä tuntuu nykyaikana yllättävältä (varsinkin lähtökohdin kapitalistiselta järjestöltä):

Onko kansantalouden kannalta perusteltua, että kysyntätarjontatasapaino haetaan vapaasti markkinatalouden ehdoilla, vai onko järkevää, että tasapainotasoa nostetaan määrällisesti valtion ohjauksella

Kyllä, kansantaloudellisesti kaupankäyntiä on perusteltua tehdä markkinatalouden ehdoilla. Vaikka markkinatalous ei toimi täydellisesti, markkinatalous on tunnetuista talousjärjestelmistä toimivin. Sahoilla on myös markkinataloudessa mahdollisuus turvata puutavaran saanti. Avaimena tasaiseen puunmyyntiin olisi puun tasainen ostaminen. Lue loppuun

Tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa

Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:

  • Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
  • Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.

Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.

Lue loppuun

Biodieselin valmistaminen metsäenergiasta

Suomen talousmetsät tuottavat vuosittain viidestä kymmeneen kuutiometriä puuta per hehtaari. Perinteinen tapa hyötykäyttää metsissä kasvanut puumateriaali on ollut sahata tukeista rakennuslautaa ja käyttää pienemmät puut paperin raaka-aineena.

Tukeista saatavalle rakennustavaralle on nykyisen tietämyksen mukaan kysyntää myös tulevaisuudessa, mutta kuitukokoisen puun käytöllä ei ole yhtä valoisaa tulevaisuutta paperintuotannossa. Paperin kysyntä on ollut laskussa Suomen lähialueilla.

Puumateriaali sisältää huomattavan paljon energiaa. Puun energiakäyttö on tarjonnut kysyntää sahavaraksi kelpaamattomalle puulle sellutehtaiden puunkäytön laskiessa. Puun energiakäytön merkitys puuntuottajien tilipussissa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Lue loppuun

90 vuoden kasvatuksen jälkeen tuli päätehakkuun vuoro

Myimme kesän 2011 lopulla päätehakkuuta ja kuusikon ensiharvennusta pystykauppana. Pystykaupassa ostaja korjaa metsästä puita sovitulta alueelta ja maksaa metsänomistajalle toteuman mukaan.

Puukauppa käynnistyi, kun keräsimme tilamme kuvioista paketin ja saimme Harvestialta sopivan vastauksen tarjouskyselyymme. Kauppa eteni neuvotteluiden kautta hakkuusopimuksen kirjoitukseen ja ensimmäiset puut kaadettiin joulun 2011 alla. Sovittujen hakkuiden pitäisi tapahtua kokonaisuudessaan tänä talvena ja meidän pitäisi päästä istuttamaan uudet taimet viimeistään juhannuksena 2012. Lue loppuun