Terävällä ketjulla moottorisahaaminen etenee joutuisasti ja heikompikin saha tuntuu riittävän tehokkaalta. Teräketjut kuitenkin tylsyvät käytössä, jolloin teräketju pitää joko vaihtaa uuteen tai teroittaa. Tavallisimmat moottorisahan teräketjut maksavat vuonna 2014 arvonlisäverollisena 15 – 25 euron välillä. Ketjut ovat turhan arvokkailta kertakäyttöisiksi.
Moottorisahan teräketjun teroittaminen oli minulle vaikeampi oppia kuin raivaussahan terän teroitus. Uskon hitaan oppimisen johtuneen osittain vähäisestä toistomäärästä verrattuna raivaussahanterän teroitukseen. Tarpeeksi monen toisten jälkeen koen lopulta oppineeni ketjun teroituksen ja kehtasin kirjoittaa tämän ohjeen. 
Moottorisahan teräketjun teroittamiseen tarvitsee hanskat käsiin, moottorisahan mukana tulleen tulppa-avaimen teräketjun kiristämiseen, pyöröviilan ketjun leikkaavan hampaan teroitukseen sekä lattaviilan puruhampaan säätämiseen. Pyöröviilan tulee olla ketjun profiilin mukainen. Yleisemmät moottorisahan teräketjut ovat 4.0 – 5.5 millimetrin profiileilla. Oikean profiilin näkee yleensä teräketjupaketista. Samalla, kun käyt ostamassa varaketjun moottorisahakaupasta, osta mukaan pari ketjulle sopivaa pyöröviilaa.
Pyöröviilat kuluvat ketjun teroituksessa kohtuullisen nopeasti. Viilat tulevat kiinni viilakahvaan, jolloin kuluneen viilan vaihtaminen uuteen on helppoa. Kannattaa ostaa kerralla useampi kuin yksi pyöröviila, karkealla viilalla teroitus etenee miellyttävämmin kuin tylsällä viilalla turatessa.
Moottorisahan teräketjun työteho perustuu kahden hampaan yhteistyöhön. Leikkaavahammas viiltää puusta lastun irti ja puruhammas säätää lastun paksuutta. Puruhammas ei leikkaa puuta.
Ketjun leikkaavan särmän viilaus
Moottorisahan teräketjun teroituksessa teroitetaan ensiksi leikkaavat särmät ja sen jälkeen säädetään tarvittaessa lastun paksuutta säätelevää puruhammasta. Kannattaa kiristää ketju hyvään työkireyteen ennen viilaamista. Löysällä oleva ketju heiluu sivuttain viilan mukana hidastaen viilausta ja tehden lopputuloksesta heikomman kuin sopivan kireällä terällä. Ketju on silloin oikeassa kireydessä, kun saat vedettyä ketjua hieman ulos ketju-urasta ketjujarrun ollessa vapaana.
Moottorisahan ketjujarru kannattaa pitää vapaana viilatessa. Teräketju pysyy hyvin paikoillaan myös ketjujarru vapaana ketjun ollessa oikeasssa työkireydessä. Ketjujarrun ollessa vapaana saat siirrettyä seuraavan hampaan teroitukseen muuttamatta teroitusasentoasi. 
Moottorisahan leikkaava terä on leikkausidealtaan samanlainen kuin raivaussahan terän hammas. Moottorisahan teräketjussa on leikkaavia särmiä ketjun molemmilla reunoilla. Särmät viilataan aina ”sisältä ulos”. Yllä olevassa kuvassa näkyvä särmä viilattaisiin työntämällä pyöröviilaa kameran puolelta laipan toisella puolelle. Irroita viila hampaasta silloin, kun vedät villaa taakse, muuten tylsytät viilaa ja terää turhaan.
Ketjua viilatessa on tärkeää, että jokaista hammasta viilataan yhtä paljon. Minulla on tapana työntää viilaa tasaisella voimalla kolme kertaa jokaiseen hampaaseen tavallisessa kulumisesta johtuvasssa teroituksessa. Epätasaisesti viilattu terä pomppii puulla eikä moottorisahaaminen ole yhtä miellyttävää kuin tasaisesti viilatulla terällä.
Raivaussahan terää viilatessa viilatut hampaat erottuvat helposti viilaamattomia kirkkaampina, moottorisahan kohdalla ero ei ole yhtä selvä teräketjuöljyn kastellessa viilatut kohdat uudestaan märiksi. Ketjuun voi tehdä pienen merkin viilaamalla yhden hampaan päälle lattaviilalla uran. Uralla ei ole vaikutusta hampaan leikkaamiseen. Aloita viilaaminen aina merkistä ja lopeta viilaaminen ennen merkkiä niin saat kaikki hampaat viilattua kerran.
Kiveen sahaamisen jälkeen terää pitää teroittaa niin pitkään kunnes ketjun yläkannaksella tulee naarmutonta metallia vastaan. Kannattaa viilata ensiksi pahiten vaurioitunut hammas ja pohtia sen jälkeen, että kannattaako terää enää elvyttää kuntoon. Meillä on tapana heittää ketju reilun kiveensahaamisen jälkeen metallinkierrätykseen ja jatkaa tuottavaa työtä uudella ketjulla.
Ketjun viilaaminen perustuu ketjun päällä olevan leikkaavan särmän ja viilan suhteen tarkkailemiseen. Aseta pyöröviila leikkaavan särmän kouruun noin 30 asteen kulmaan. Oikea kulma vaihtelee ketjumalleittain, yleensä ketjupakettiin on merkittynä oikea kulma. Näet oikean kulman myös ketjusta suoraan. Saat ketjun viilattua oikeaan kulmaan viilaamalla ketjun samassa kulmassa kuin mitä hampaat olivat uutena.
Vinoon viilaaminen auttaa ketjua huomattavasti puun leikkaamisessa. Terävä kärki uppoaa puuhun kevyesti ja lastu irtoaa veistämällä puusta. Vinoviilaus aiheuttaa hampaaseen pienen sivusuuntaisen voiman. Jos viilaat vahingossa oikean ja vasemman puolen hampaat eri kulmaan, lähtee moottorisahan ketju vetämään vinoon. Ketju lähtee vetämään taas suoraan sen jälkeen, kun olet viilannut hampaat samaan kulmaan.
Toinen viilauskulma on pystytason kulma. Joitakin ketjuja viilatessa viilan pitää olla noin 10 astetta ”nousussa”, jolloin terän ulkoreuna jää hieman keskitasoa korkeammalle. Toiset ketjut taas viilataan suorassa kulmassa terälaippaan nähden. Katso taas ketjupaketista oikea kulma, jos asiaa ei mainita niin kannattaa viilata terä suorassa kulmassa terälaippaan nähden. En ymmärrä vinolla viilauksella saavutettavaa hyötyä.
Vinon viilauskulman lisäksi toinen tärkeä suure on viilan oikea korkeus leikkaavan särmään nähden. Viilatessa viilasta tulee näkyä noin viides osa leikkaavan särmän yläpuolella. Silmä tottuu melko nopeasti näkemään, että onko viila tarpeeksi korkealla. Jos painat viilaa hampaan pohjalle muodostuu terästä kotkan kynttä muistuttava profiili. Katso aina välillä hammasta viilaamisen jälkeen ja pohdi onko puuta leikkaava kohta teroitettu oikein. Kourun pohjan terävyydellä ei ole mitään väliä… 
Moottorisahan teroitukseen on kehitetty erilaisia viilanohjaimia helpottamaan viilan pysymistä oikeassa kulmassa ja korkeudessa ketjun päällä. Viilanohjaimella viilaaminen on periaatteessa helpompaa kuin pelkällä viilalla teroitus. Itse en tykkää ottaa metsään mukaan pieniä helposti katoavia tuotteita mukaan. Pelkät viilat saa tulemaan mukaan metsän kombi-kannun reiissä tulppaavaimen kanssa.
Moottorisahan teroituksen on kehitetty myös sähkötoimisia teroittimia. Teroittimien etuna on terän kunnostuksen fyysinen helppous. Koneella voisi teroittaa metsään mukaan nipun teriä ja vaihtaa tylsyneen terän tilalle koneella teroitetun terän. Itse koen teräketjun vaihtamisen olevan vähintään yhtä suuri homma kuin kiveen ajamattoman terän kunnostusviilauksen.
Puruhampaan säätäminen
Puruhammas määrittää hampaan leikkaaman lastun paksuuden. Lastun paksuus on helppo tarkastaa asettamalla lattaviilan leikkaavien hampaiden päälle ja katsomalla kuinka suuri väli lattaviilan ja puruhampaan väliin jää. Käytin jutun kuvituksessa viilan sijasta mittaa.
Puruhampaan viilaus on tärkeää, vaikka puruhammas ei tylsy sahatessa. Leikkaavan särmän viilaaminen laskee terän leikkaavaa särmää kohti terälaippaa. Noin puolessa välissä ketjua saha ei enää leikkaisi lainkaan lastua ellei puruhammasta laskettaisi välillä. Yllä olevassa kuvassa näkyy numeron 13 kohdalla puruhampaan paksuus. Itse säädän paksuutta silmämääräisesti, puruhampaan välin ollessa kuvanmukainen muodostuu käyttämälläni sahalla sulasta puusta mielestäni sopivan kokoinen lastu. Tärkeintä on katsoa, että viilaamisen jälkeen syntyy edes jonkinlainen lastu.
Puruhampaan sopiva paksuus on riippuvainen sahan tehoista, ketjun profiilista ja sahattavan puun kovuudesta. Saha jaksaa leikata pehmeää puuta, kuten sulaa kuusta, paksummalla lastulla kuin kovaa puuta, kuten jäätynyttä koivua. Kannattaa kokeilla erilaisia puruhampaan paksuuksia. Jos sahassa on reilusti löylyä, kannattaa puruhammasta viilata hieman ohjeita lyhyemmäksi. Paksu lastu tarkoittaa nopeaa sahausta. 
Puruhammas viilataan lattaviilalla samoin kuin leikkaavia särmiä ”sisältä ulos” yhtä monta kertaa. Puruhammas on uudessa ketjussa muotoiltu tyylikkään pyöreäksi. Viilatessa puruhammasta lattaviilalla puruhampaan pää tasoittuu. Hammasta ei tarvitse muotoilla uudestaan tyylikkään pyöräksi vaan se saa jäädä tasapäiseksi.
Teroitusasentoja
Moottorisahan teroitusasentoja on yhtä monta kuin teräketjun teroittajia. Kannattaa opetella viilapenkissä teroittamisen lisäksi myös yksi maastossa tapahtuvaan teroitukseen soveltuva asento. Teräketju ei pysy kunnossa täyttä työpäivää ja kevyen kiviosuman jälkeen terä kannattaa laittaa heti kuntoon vaikka kesken tankillisen.
Moottorisahan ottaminen syliin ja terän viilaaminen kahdella kädellä on suosittu asento. Käy istumaan ja ota saha syliisi kuvassa näkyvään asentoon. Saha tukeutuu vartaloosi ja pysyy paikoillaan pitämällä kädellä kiinni terälaipasta. Sahaa ei käännetä kesken sahaamisen vaan viilaamisen puolessa välissä vaihdetaan viilaa kädestä toiseen. 
Minä tykkään viilata sahan kuvan mukaisessa korkeassa polviasennossa. Asetan moottorisahan jollekin tasolle ja pidän terän paikallaan ottamalla terälaipasta tukevan otteen viilattavan hampaan vierestä. Otteen etuna on viilausasennon pysyminen samanlaisena koko viilauksen ajan, koska sahan voi kääntää oikeaan asentoon viilauksen puolessavälissä. 
Moottorisahan teräketju on helpointa teroittaa moottorisahan ollessa viilapenkissä kiinni. Suosittelen aloittamaan viilauksen harjoittelun viilapenkissä, saha pysyy tukevasti paikoillaan ja voit treenata oikeaa viilan asentoa rauhassa ilman sahan tukemista. Sahan voi kiinnittää viilapenkkiin kuvassa näkyvällä tavalla terälaipasta.
Viilapenkki on hyvä paikka terän päivittäiseen huoltamiseen. Terä kannattaa teroittaa hyvään terään aina työpäivän jälkeen rauhassa itikoilta ja sateelta suojassa. Silloin sinulla on seuraavana kerralla terävällä ketjulla leikkaava saha mukana.
Metsään mukaan tankin lisäksi varaterä ja viiloja
Metsään kannattaa ottaa mukaan moottorisahan ja turvavarusteiden lisäksi varusteita. Suosittelen ostamaan moottorisahausta varten kombikannun. Kannussa on toisessa päässä polttoainetta ja toisessa päässä teräketjuöljyä. Kannussa kulkee mukana kätevästi myös viilat sekä tulppa-avain.
Metsään kannattaa mukaan myös konkeloliina sekä varaketju. Konkeloliinalla saa reilummatkin konkelot laukastua turvallisesti ja varaketju on mukava sen jälkeen, kun on ajanut moottorisahalla reilusti kiveen. En ole vielä kertaakaan sahannut moottorisahan ketjua loppuun – jostakin syystä saha hakeutuu aina kiveen ennen terän loppumista viilaamalla…
Hei
Sain sivuiltnne kaikki tarvitsemani tiedot. Käytän teroitukseen sähkökäyttöista ”halpis” -teroitinta. Aivan maiskis maiskis lopputulosta en sillä saa, mutta kuitenkin moninverroin paremman kuin käsipelillä tehden.
Yt
Pentti Rahila
Samaa teen itsekkin aika lailla onnistuu koneella teroitus joskus kuin kaupan terä uutena
Olen Pentin kanssa samaa mieltä, mulla on nippu teriä mukana metsässä ja vaihdan kun tarve tulee.
Ei mene monta ninuuttia terän vaihdossa vaikka lumiolosuhteet.
Sähkökäyttöisellä saa melkein aina todella hyvän, tosin huolella teroitus tehtävä ei saa liian reilusti ottaa .
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen opettelemassa sähkösahan käyttöä. Nyt tuoretta puuta yritin sahata ja saha jäi jumiin. Sain sen irti sammutettuani moottorin. Mutta nyt kettinki ei pyöri vaikka lukitus mielestäni on auki ohjevihosta katsottuani ja kokeiltuani. En USKALLA käynnistää, kun en ymmärrä mitä voi tapahtua. Odotan apua joka taholta. Mies naapuriin en tänään mene kun ei ole enää päivääkään ja asia ei ole kiireellinen.
Ettei vaan nyt olisi takapotkusuoja vielä lukitusasennossa!
Hei! Hieno kirjoitus. Minulla on kaksi piensahaa 1,5Kw japanilaista Echo ja Shindaiwa karsintaan ja raivaustöihin 12″ laipalla. Hankaluutena on, että terä putoaa helposti laipalta. Terää on pidettävä erittäin kireällä ja kierroksia korkealla oksia sahatessa muuten terä on entinen, kun se putoaa laipalta ja vetolenkkeihin tulee pykäliä. Vetolenkkien hiomiseen ei ole vielä laitetta. Luultavasti putoamista estäisi teräketjun raollinen vetorissa jossa terän vetolenkki kulkisi eikä pääsisi siiirtymään sivusuunnassa. Ehkä minulla on jokin käyttövirhe? Oletko törmännyt tällaiseen ongelmaan?
Moi ja kiitos palautteesta. Minulla ei ole omassa sahassa (Stihl MS200) ollut vastaavaa ongelmaa kuin sahatessa ohuita puita terän ollessa turhan löysällä. Ongelma on aina ratkennut ketjun kiristämisellä. Onko sinulla sama ongelma molemmissa sahoissa? Onko sinulla terälaippa aivan suora ja vetorissa suorassa?
No olihan se lukko päällä, vanhan voimat olivat vähissä, sanoi veli auttaessaan. Aika kiva opetella uusia asioita ettei tulis Demis. Ai mikä tunne kun joku asia selviä ja onnistuu. Kiitos Karille, tiedot asian.
Hei,
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Itsellekkin vielä mysteeri tuo vinoon viilatun terän hyöty/tarkoitus.
Eri teroituskulmat kyllä ymmärrän, jos esim on tarkoitus saada terä halkaisuun soveltuvaksi.
En ole koskaan viilannut tuota puruhammasta, ja ihmettelen kun puhut hampaan ’paksuudesta’.. Ja kuitenkin viilaat sitä päältä. Onko kyse siis hampaan korkeudesta? Sen tulee siis olla millin-pari alempana kuin itse leikkaava terä?
Moi ja kiitoksia palautteesta.
Vinosta terästä on kaksi hyötyä. Vino terä osuu puuhun terän leveydeltä eri aikaan jolloin terä ei saa yhtä suurta iskua kuin osuessa koko leveydeltä kerralla puuhun. Lisäksi vino terä viiltä puuta lastun eikä murskaa lastua irti. Saha ja sahaaja pääsevät helpommalla.
Se leikkaavan vinon teräosan takana oleva uutena pyöreä puruhammas määrittää miten paksun lastun saha irroittaa puusta. Paksummalla lastulla terä uppoaa nopeammin, mutta koska liian paksu lastu taas hyydyttää sahan (ja sahaajan ) pitää lastun paksuutta säätää.
Jos et koskaan laske puruhammasta, mutta viilaat leikkaavaa hammasta, ei saha lopulta enää irroita puusta lastua. Lastun oheneminen johtuu leikkaavan hampaan laskevasta ”selästä”. Kuva jossa on mitta hampaiden päälle kokeilee selventää asiaa.
Halkaisussa teräkulmina muistaakseni käytetään 0-5 astetta. Syynä on ettei tällöin terä vipota latissa reunasta reunaan, jolloin halkaisun jälki tulee tasaisemmaksi.
Teränvalmistajien sivuilta löytyy varmastakin lisää tietoa ko. asioista.
Halkaisussa sahaukset ovat useimmiten pitkiä/leveitä, jolloin saha on tiukoilla, siksi ”alimittaisella” koneella polttoaineseoksen pitää olla runsas, ettei kone leikkaa kiinni ja/tai katko männän renkaita.
Minulla itselläni on halkaisussa 52 kuutiosentin saha, jonka öljysuositus on 2,5%. Käytäin sahassani 5,0% seosta, että kone kestäsi.
Vaikka koneeni saattaa jostakusta tuntua isolta, paksua tukkia halkaistaessa halkaisuterällä voima tuppaa hyytyä, jos vähänkin työntää.
Jos pitkää laippaa tarvitsee, kannattaa kysellä esim. Logosol’n suomalaiselta edustajalta. Sen nykyistä edustajaa en tiedä. Ainakin aiemmin Logosolin halkaisuohjainta möi Clas Ohlson.
Halkaisusta lisää videoista googlaamalla esim. solosag, logosol, cain saw mill, beam machine, lumber maker, jne.
Olipa asiallinen ja tarkkat ojeet, jos nuilla ojeilla ei ketju teroitu ja sauhaus onnistu,niin ei sitten millään. terv. EM
Ohje oli selvää ja kaunista kieltä. Kiitos! terv. JKEM
Hyvät ohjeet! Olen joskus yrittänyt teroittaa teräketjua ilman ohjeita mutta lopputulos ei ollut kummoinen. Näillä ohjeilla onnistun varmasti.
Päivitysilmoitus: Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla | Puuntuottaja – raha on paras metsäneuvoja
Jes, näitä ihan oikeasti välissä kaipaa kun ei mene tuubiin. Välissä kun tuon terän saa siihen kuntoon että miettii kannattaako, mut hetikauppaan ei sytytä ja vaihtamalla ei opi.
Hei! Syvyydensäätöhampaan viilaamisessa olen eri linjoilla. A: -teräketjupakkauksessa on kyllä mainittu, kuinka paljon matalampi säätöhampaan tulisi olla. yleensä se on n. 0,6 – 0,8 mm.
B: – Käyttämällä tähän tehtävään tarkoitettua alennuskaaviota, saa kaikki säätöhampaat saman korkuisiksi.
C: -Kovalle ja pehmeälle puulle käytetään erilaista lastunvahvuutta.
Muuten kirjoitus on asiallinen.
Moi ja kiitos kommentista. Olen iloinen kun minua kokeneempi lukee juttuja ja kommentoi. Itse olen vieläkin aloittelija metsämiesten joukossa.
Maailmassa on paljon erilaisia puita ja sahoja, tarkan lastunpaksuuden (=säätöhampaan ero) määrittäminen millien mukaan on hankalaa. Samalla hakkuulla tuntee sahatessa helposti onko säätöhamman hyvänä. Jos saha tekee purua => matalampi hammas. Jos saha ei jaksa => korkeampi hammas.
Sahan pitää leikata hyvin ilman, että sitä painetaan. Jos sahaa joutuu kannattelemaan, on lastu liian paksu. (Pikku-tilhissä max on ehdottomasti 0,8 mm.)
85 – kuutioisissa Jonsseissakin se on korkeintaan 1 mm. Vakio tulkki on 0,65 mm.
Saksassa sahasimme Tammea ja pyökkiä, joita pidettiin liian kovina pikkusahoille. Ainoa ongelma oli, että terä tylsyi nopeammin kuin kotimaassa, eli normaali teroitus tankkauksen yhteydessä, kuten suomessa riitti sielläkin. Olemme aina terottanut sahanterän tankkauksen yhteydessä.
Ei hemmetti joka tankkausella tartte terää teroittaa!!!!!!
Antaa purun lentää.. Kannattaa ostaa semmoinen pieni ”ruuvipuristin” jonka saa napattua kirveshamaralla kantoon kiinni. Helpottaa teroittamista kun saa laipan kiinni ja ei kustanna kuin vajaan kympin.
Moi! Mistä johtuu että saha sahaa kieroon? Varsinkin paksujen pöllien sahaaminen on turhauttavaa kun saha vääntää itsenä kieroon..
Moi. Arvelisin oikean ja vasemman puolen teroituksen poikkeavan toisistaan. Jos oikealla ja vasemmalla on eri kulmassa leikkaavat pinnat, terään tulee epätasainen sivuvoima. Silloin saha vetää vinoon. Kokeile saada terän molemmilla puolilla leikkaavat särmät ja purupiikit samankokoisiksi ja teroituskulma samaksi. Jos terä on muutenkin lopussa, pääsee helpommalla kun ostaa uuden terän.
Toinen vaihtoehto vinoon vetämiselle on kulunut laipan ura. Tällöin ketju ei pysy urasssa pystyssä vaan kallistuu ja vetää sahauksen vinoksi tai kaarevaksi. Korjautuu uudella laipalla ja parasta vaihtaa samalla varmuuden vuoksi uusi ketju.
Myös jäyste laipan sivulla voi aiheuttaa kieroon vetämistä. Jäysteen voi poistaa viilalla. Johtuneeko jäyste huonoista halpislaikoista, tiedä häntä.
Ja kiveen rankasti toiselta sivulta sahattu ketju voi puoltaa vaikka kuinka terottaa. Parempi vaihtaa kuin tapella teroituksen kanssa.
Vanha ketju, mutta vastasinpa silti :)
Kiitos. Kuvittelin osaavani mutta kirjoituksestasi ja kommenteista hoksasin mikä oli pielessä. ?
Hyvä hyvä. Terävällä terällä hommat on mukavampaa, kunhan tajuaa teorian on terottaminen helppoa.
Hei vanhat tukkijätkät unohtakaa terän teroittaminen viilalla, kaupasta saa hiomakoneen 30 eurolla ja teroitukseen menee 15 minuttia ja kulma tulee varmasti oikeaksi, jos on mökkisaahaja niin ketjun voi teroittaa jopa viisi kertaa. Minulla on kyseinen laite eikä tarvi viilata eikä ostaa uusia teräketjuja.
Todella työlästä ottaa se terotuskone + agregaatti metsään mukaan. Viila on huomattavasti kevyempi kantaa mukana. Eikä aikaakaan kulu perusterotuksessa 5min kauempaa. Pitkässä juoksussa viilalla saa vieläpä paremman lopputuloksen, kun sillä väärän muotoiseksi kuluneella terotuskoneen kivellä. Mutta joka junaan löytyy matkustaja. Joskus luin jonkun terottavan ketjun vapaalla kädellä, rälläkällä!
ok