Puut tarvitsevat ravinteita, hiilidioksidia, aurinkoa ja vettä. Ravinteiden, hiilidioksidin ja auringon lisäys kiihdyttävät puiden kasvua, veden ylimääräinen lisäys hidastaa puiden kasvua ja ääritilanteessa tappaa puut pystyyn. Maassa oleva liika vesi aiheuttaa maahan vähähappisuutta veden täyttäessä maahuokosia.

Maan vähähappisuus rajoittaa puuston kasvua puiden tukehtuessa ja keskittyessä kasvun sijasta selviämään hengissä. Märkyys lisää myös tuulituhoja puiden jättäessä työntämättä juuriaan syvälle liian märkään ja märän maa-aineksen liukuessa juurien otteesta helpommin kuin kuivan ja kiinteän maa-aineksen.Metsäojituksen tarve on ilmiselvin suoalueilla, mutta märkyys hidastaa puiden kasvua myös kangasmetsissä. En erottele jutussa erikseen kangas- ja suometsien ojitusta. Molemmat kasvupaikat ovat puiden kasvutekijöiden kannalta samanlaisia. Puuntuottajan pitää laittaa molemmissa puiden kasvua rajoittavat tekijät kuntoon saadakseen kunnon puusadon.

Suometsät saattavat kaivata ojituksen lisäksi esimerkiksi myös tuhkalannoitusta. Kaikkia kasvupaikkoja ei ole taloudellista laittaa kuntoon. Luontaisesti kaikista huonoimmilla kasvupaikoilla kunnostuksen jälkeenkin tuleva puusato ei korvaa kasvupaikan kunnostukseen laitettua rahallista panostusta.  Märkyyden rajoittaessa puuston kasvua, metsäojitus on metsätalouden kannattavimpia sijoituksia. Nykyisillä kaivinkoneilla metsäojaa syntyy helpoilla kohteilla jopa kaksi kilometriä päivässä (katso video, jos et usko), kivikoissa päivätuotos on heikompi. Kaivinkoneiden tuntiveloitus on pysynyt Suomessa kohtuullisena. Maksoimme keväällä 2015 metsävarustellusta 13 tonnin kaivinkoneesta kuskeineen 58 euroa + arvonlisäveron tunnissa ja saimme vastineeksi mukavan määrän perattua metsäojaa.

Kaivinkoneyrittäjät tekevät useamman kilometrin metsäojitusurakat metrihinnalla. Helpoilla kohteilla arvonlisäverottoman metsäojituksen kustannuksen voi ajatella olevan 0.35 euroa metriltä ja vaikeilla kivikkoisilla kohteilla 0.80 euroa per metri. Vuoden 2015 hintatasolla pienillä kohteilla kilometri ojaa maksaa 600 euroa + arvonlisäveron. Hehtaarin ojitukseen tarvitaan 300 metriä ojaa. 600 euron kilometrihinnalla metsäojituksen hehtaarihinta on 200 euroa + arvonlisäveron. Laajemmilla suokohteilla hehtaarikustannuksen tulee olla selkeästi on matalampi.

Vanhassa Kemera-tukitaulukossa metsäojituksen kustannukseksi oli määritelty 0.42 euroa per metri. Uudessa 01.06.2015 voimaan astuvassa Kemeralaissa ei ole enää erillistä ”kunnostusojitus”-kohtaa. Uudessa laissa kunnostusojitukset ovat ”15 § Suometsän hoito” -osiossa. Valtio tukee nykyään vain suometsien kunnostusojituksia. Jos olet kunnostusojittamassa vähintään kahden hehtaarin suometsää, kannattaa käydä lukemassa valtioneuvoston asetuksesta täyttääkö kohteesi tukiehdot.

Taantuneen puustonkasvun päästessä ojituksen myötä uudestaan vauhtiin, maksaa ojitus itsensä takaisin parissa vuodessa. Metsäverotuksessa arvonlisäveron saa takaisin heti vuoden vaihteen jälkeen, loput metsäojan kustannuksesta saa vuoden 2015 säännöillä vähentää 15% vuotuisina poistoina.

Metsäojituksen ajoitus ja suunnittelu

Metsäojituskohteet löytää kangasmetsistä helposti kävelemällä keväällä lumien sulamisen jälkeen maastossa etsien soistuvia ja märkiä alueita. Suoalueilla ja kangasmetsissä kuivempaan aikaan ojituspaikat löytää tarkkailemalla kuvioiden sisällä puuston järeyttä. Liian märissä paikoissa puut kasvavat heikommin kuin kuivemmilla paikoilla.

Ojasyvyys määrittää miten syvälle puut voivat vähintään työntää juurensa ennen liian märän maan kohtaamista. Ojat kasvavat ajan myötä umpeen, jolloin vedenpinta nousee. Metsäojien vähimmäissyvyytenä pidetään 50 senttimetriä ennen kuin kunnostusojitukselle voi ajatella olevan tarvetta. Käy välillä tarkkailemassa metsäojien syvyyksiä, ojien kasvettua umpeen kannattaa katsoa ympäröivästä puustosta onko ojille enää tarvetta.

Yleisenä tavoitteena ojituksessa on tehdä uudistusalan muokkauksen yhteydessä niin hyvät ojat, että ojia ei tarvitse perata puukierron aikana. Lisääntynyt puusto jaksaa imeä paljon vettä maasta, jolloin ennen uudistushakkuuta ojien merkitys on vähentynyt.

Kesken kierron tehtävissä harvennushakkuissa kannattaa pohtia uudestaan ojalinjojen reittejä. On kohtuullisen suosittu tapa vetää harvennuksilla ojat edellisen ojien väliin eikä perata vanhoja ojia. Turhan kostealla paikalla puuston paras kasvu on ollut ojien kupeessa ja keskellä heikompi. Siirtämällä ojat sarkojen keskelle voidaan säästää vanhojen ojien lähellä oleva puusto ja saadaan sarkojen keskelllä oleville puille lisää kasvuvauhtia. Kaikki tutkijat eivät kannata tätä menetelmää, koska turhan tiheä ojaverkosto vie heidän mielestään puilta kasvutilaa samalla tavalla kuin tiheä ajouraverkosto.Kaivinkonekuskit kaivavat ojat ajamalla ojan päällä ojan laskusuuntaa vastaan. Ennen kaivinkoneen saapumista tulee perattavan ojan ympäriltä olla poistettuna puusto. Ojien perkaaminen on kätevä tehdä hakkuiden jälkeen. Meidän viimeisimmässä kaupassamme oli mukana vähän uudistushakkuuta, ensiharvennusta sekä ojalinjojen aukaisua. Pienillä kohteilla ojanvarsilta tulevan sekalaisen puun myyminen voi olla muuten haastavaa.

Ojalinjat tulee merkitä maastoon ojalinjan keskelle lyötävillä tolpilla ja merkata tolpat esimerkiksi sinisellä kuitunauhalla. Ajolinjalta puut raivaavan motokuskin ja myöhemmin kaivinkonekuskin on helppo seurata selkeästi merkittyä ojalinjaa. Rajapyykit kannattaa merkata selkeästi toisen värisellä nauhalla ja ilmoittaa kuskeille vielä erikseen mahdollisien rajapyykkien sijainnit. Muuten rajapyykit päätyvät helposti koneiden runnomaksi ja lopulta kauhan mukana ojapenkalle.

Metsäojituksen yhteydessä voi metsätilan kulkuverkostoa parantaa tekemällä ojista nousevasta maasta piennarteitä. Piennartiet eivät vastaa täysin metsäautoteitä, mutta helpottavat täydelliseen tiettömyyteen verrattuna metsätilalla kulkemista.

Vaikka naapurin tontille ei saa rakentaa, saa naapurin tontille sentään vetää oman ojan. Vesilain mukaan, jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus johtaa vettä toisen ojaan, tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle tai ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella. Jos sinun tilan luontainen valuma on naapuritilalle, kannattaa ottaa naapuriin yhteyttä ja jutella aiheesta. Naapurilla voi olla intoa tehdä samalla myös omalle tilalleen ojitusta.

Ympäristön ja lain huomioon ottaminen metsäojituksessa

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tehnyt verkosta ilmaiseksi löytyvän metsätalouden vesiensuojeluoppaan (pdf). Oppaassa kerrotaan miten metsäojituksen ympäristövaikutuksia voi pitää matalana. Käyttämällä metsätaloudessa toimivia kaivinkonekuskeja vesiensuojelu tulee hoidettua helposti, kuskit ovat oppineet tekemään lietekuoppia ja pintavalutuskenttiä ilman sen suurempaa opastusta.

Ylläolevassa kuvassa on pitkä lietekuoppa ja sen jälkeen pintavalutuskenttä. Lietekuopan ideana on hidastaa veden kulkunopeutta niin paljon, että veden mukana tuleva maa- ja muu irtoaines laskeutuu lietekuopan pohjalle ennen veden poistumista lietekuopasta. Lietekuopan jälkeen vedet menevät pintavalutuskenttää pitkin lampeen ja jättävät loput kiintoaineet ja ravinteet maanpinnalle ennen lampea.

Metsäojituksen toteuttaminen ei ole vain metsänomistajan oma asia. Metsäojitusta säädellään vesilaissa. Vesilain mukaan hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta, kuvaus hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä hankkeen vaikutusalueesta.

Lainsäätäjillä on yleensä hyvä maalaisjärki ja he luottavat lain seuraajilla olevan vastaava maalaisjärki. Tämä luottamus aiheuttaa välillä ongelmia. Laissa mainittu ”vähäinen ojitus” voi toisen mielestä olla 20 hehtaaria kattava ojaverkosto ja toisen mielestä 10 metrin oja tonttien rajalla.

En löytänyt verkosta selkeää vastausta milloin metsäojitus lain mukaisesti vähäinen ja milloin ojituksesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus. Jotakin ajatuksia voi saada MMM:n vanhemman hallitussihteerin esityksessä. Esityksessä vähäisyys = vaikutusten vähäisyys ja pinta-alaltaan alle viiden hehtaarin vaikutusalueet. Metsäojituksesta voi ilmoittaa viranomaisille ympäristöhallinnon verkkopalvelun metsätalouden vesiensuojeluosiosta löytyvällä lomakkeella.

Sopivan kaivinkoneurakoitsijan löytäminen

Suomi on täynnä yhden miehen kaivinkonefirmoja. Tilamme lähialueella toimii vino pino urakoitsijoita. Otimme tällä kertaa urakoitsijan puunostajan suosituksesta. Edellisellä kerralla meillä oli kaivinkone tekemässä metsätietä metsätie.fi palvelun kautta. Metsätie.fi kautta löytynyt urakoitsija oli hyvä, mutta hänen koneensa olisi ollut turhan suuri mätästykseen ja märän maan ojitukseen. Ajattelimme seuraavalla kerralla ottaa urakoitsijan taas suoraan metsätie.fi sivuston kautta. Metsäojia tehdessä kaivinkoneessa pitää olla ojakauha. Kauhalla saa tehtyä suoraan oikean muotoisen ojan ilman sen suurempaa säätämistä. Kannattaa kysyä urakoitsijalta ennen ojitusta, että hänellä on varmasti ojakauha ja ennen mätästystä, että hänellä on mätästykseen tehty mätästyskauha. Maanrakennuksessa käytetyllä tavallisella luiskakauhalla kaivinkonetyö sujuu hitaasti eikä jälkikään ole kovinkaan hyvä.

Metsätöissä kaivinkoneen sopiva kokoluokka on nykyään 13 tonnia. Suuremmat koneet ovat tehokkaampia, mutta niillä on myös taipumus upota syvälle pehmeään maahan. Pienemmät koneet pysyvät paremmin pinnalla, mutta niillä taas heikompi tuottavuus. Kannattaa kysyä urakoitsijalta millä kaivuuvälineillä hän on tulossa urakoimaan. Meillä on kokemusta huonosta valinnasta, urakoitsija tuli liian pienellä koneella ja väärällä kauhalla. Tuloksena oli vain turhan iso lasku ja heikko jälki. Ojankaivuuseen on Suomessa tehty myös erikoistuneempia koneita. Yllä olevassa kuvassa näkyvä erikoiskone kulkee ojassa tukeutuen koneen sivulla oleviin tukilätkiin. Kone ei vaadi ojalinjojen aukaisua vaan koneella voi kunnostusojittaa ilman esitöitä olemassa olevat metsäojat.

Metsänomistajien harmiksi kuvan erikoiskoneet eivät ole yleistyneet. Koneita tehtiin tietojeni mukaan vain kaksi kappaletta. Olisi mukavaa, jos meidän alueella olisi ollut kuvan mukainen kone jollakin yrittäjällä. Meidän ei olisi tarvinnut hakkuussa avata nykyisiä reiluja alueita kasvatusmetsään ojistusta varten.

Metsäojat pitivät veden liikkeellä ja puut kasvussa

Metsäojat ovat liian märissä paikoissa puuston kasvun kannalta välttämättömät. Ilman ojitusta puiden kasvu hidastuu merkittävästi, meillä oli samalla kuviolla puolet ohuemmat puut märässsä kohdassa kuin kuivemmalla alueella. Hoidimme alueelta nyt ojituksen kuntoon ja katsomme miten puusto lähtee kasvamaan.

Toisella kuviolla meille tuli uusi märkyysongelma ensiharvennetussa kuusikossa sen jälkeen, kun uudistushakkasimme vierestä koivikon pois. Koivikko oli pitänyt aluetta kuivana, koivujen poistuttua vesitilanne muuttui oleellisesti. Tulemme kunnostusojittamaan myös tämän toisen kohteen lähitulevaisuudessa.  Kannattaa käydä tarkkailemassa omalla tilalla maastossa onko tarvetta uusille metsäojille ja tarkkailemassa olisiko nykyisiä ojia tarvetta kunnostusojittaa. Kaivinkoneen vierailun välissä metsäojien kestoon voi vaikuttaa pitämällä ojat puhtaana risuista ja purkamalla lapiolla mahdolliset tukkeumat ojista. Ojat kannattaa tarkastaa ensimmäisen kerran heti ojituksen jälkeen ja poistaa ojaan vahingossa tippuneet turvepaakut ja kivet.