Avainsana-arkisto: hankintahakkuu

Kuinka monta kuusta kannattaa istuttaa hehtaarille?

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa istutetaan yleensä 1800 kuusen taimea hehtaarille. Osa toimijoista suosittaa 2000 taimen istuttamista hehtaarille. Olen alkanut pohtimaan nykyisen korkean istutusmäärän taloudellista kannattavuutta. Olen havainnut tehdessäni ensiharvennusta vain tarpeeksi kasvutilaa saaneiden puiden olevan korjuun ja tulevan kasvatuksen kannalta riittävän suuria.

Puuston pitkän kiertoajan takia kaikkea ei voi kokeilla itse omassa metsässä. Vertailin istutustiheyksien vaikutusta taloudelliseen tuotokseen Metlan (nykyinen Luke) Motti-ohjelmistolla mallintamalla erilaisilla istutustiheyksillä metsänkasvatuskiertoja. Kaikissa kasvatuksissa oli paikkakuntana Mikkeli, maapohjana mustikkakangas, puulajina kuusi ja maanmuokkauksena ojitusmätästys. Metsälle tehtiin viiden vuoden iässä varhaishoito ja 10 vuoden iässä taimikonharvennus istutustiheyteen. Metsä harvettiin pohjapinta-alan mukaisesti harvennusmallin avulla. Muodostin laskelman taulukkolaskentaohjelmalla (saa katsoa ja muutella). KuusikoNettonykyarvoIstutusmaaranMukaan Lue loppuun →

Logbullet pienajokone kulkee metsässä ja mukana

Julkaistu , kirjoittanut

Muokkaus 27.04.2016: Julkaisin keväällä 2016 koneesta uuden version. Käy lukemassa uudestakin koneesta juttu. 

Julkaisin kesäkuussa 2015 Logbullet-nimisen pienajokoneen. Logbullet on aktiivisille metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille suunniteltu pieni ajokone. Logbullet vie metsään taimet, tarvikkeet ja lannoitteet ja tuo metsästä tienlaitaan puutavaraa, kuten tuulenkaadot sekä ensi- ja energiaharvennuksilta kertyvän puutavaran.logbullet_lastaus Lue loppuun →

Helpon ja tuottoisan puukaupan tekeminen omatoimisesti

Julkaistu , kirjoittanut

Metsänkasvatuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaille myytävästä puusta syntyvää kantorahatuloa. Metsä antaa omistajalleen myös mielihyvää ja muita arvoja, mutta ruokakaupassa maksuna käyvät ainoastaan puukaupasta saadut eurot.

Puun myyminen on helppoa. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi katsomaan minkälaisia puita sinulla olisi myytävänä metsässä. Jos ostajalle on sinun puille tarvetta, saat puista ostotarjouksen. Myynti on vaivatonta, sinun tarvitsee vain kertoa haluavasi myydä puuta ja allekirjoittaa muutama paperi.

Toinen vaihtoehto on nähdä hieman vaivaa ja pohtia ensin itse mitä haluat myydä ja kilpailuttaa puunostajia. Kilpailuttaminen on helppoa, puukaupan valmistelu vie kirjoituspöydän ääressä vain muutamia tunteja. Harvemmat metsätalouden työvaiheet ovat yhtä nopeita ja hyväpalkkaisia kuin puukaupan valmistelu. Kannattaa ennemmin ulkoistaa matalapalkkaisempi raivaussahaaminen kuin kovapalkkainen puukaupan tekeminen.

Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.PuupinojaMetsatienvarrressa Lue loppuun →

Metsäveroilmoituksen täyttäminen helposti ja nopeasti

Julkaistu , kirjoittanut

Saksalaisen sananlaskun mukaan vain kaksi asiaa elämässä ovat pakollisia, verojen maksaminen ja kuolema. Veroilta ei voi välttyä Suomessakaan. Metsätalous lasketaan elinkeinotoiminnaksi, jonka tuotosta maksetaan pääomaveroa. Tuotto muodostuu, kun tuloista vähennetään menot.KuusiaSininenTaivas Lue loppuun →

Tee se itse: ensiharvennus moottorisahalla

Julkaistu , kirjoittanut

Ensiharvennuksen tekeminen moottorisahalla on osa omatoimisen puuntuottajan yleissivistystä. Sinun ei tarvitse tehdä aina ensiharvennuksia itse. Tekemällä edes kerran ensiharvennuksen itse moottorisahalla, opit arvioimaan paremmin ulkopuolisen tekemän harvennuksen laatua sekä paremmaksi taimikonhoitajaksi. Minun silmäni aukesivat kunnolla taimikonhoitoon vasta ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen. Liian tiheään jätetyt puut olivat pieniä verrattuna sopivaan tiheyteen jätettyihin puihin.

Ensiharvennuksen tavoitteena on valita kuviolta parhaimmat kasvatettavat puut ja kaataa niiden kanssa kilpailevaa puustoa pois. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja saa taimikkoon laittamastaan panoksesta hieman tuloja itselleen. Naputtelin vuosi sitten kuusikon ensiharvennuksesta pidemmän jutun, kannattaa käydä lukemassa juttu ennen ensiharvennukselle ryhtymistä.KourakasojaHarvennetussaKuusikossa Lue loppuun →

Kuusikon ensiharvennus keskittää kasvun parhaisiin runkoihin

Julkaistu , kirjoittanut

Puut tarvitsevat kasvaakseen riittävästi tilaa ja tilantarve kasvaa jatkuvasti puun kasvun mukana. Metsän vartuttua taimikosta kasvatusmetsäksi puut ajautuvat tilanteeseen, jossa puiden kasvu alkaa hiipumaan tilanpuutteen vuoksi.

Kasvatettaville puille annetaan lisää tilaa ensiharvennuksella. Ensiharvennus on ensimmäinen toimenpide, jossa metsä alkaa tuottamaan omistajalleen tuloja. Vaikka ensiharvennus tuottakin tuloja, tärkein syy ensiharvennukselle on harvennetun metsän järeytyminen harventamatonta metsää nopeammin rahakkaaksi tukkimetsäksi.MoottorisahausKaatolovi Lue loppuun →

Tukkipuun hintaero pysty- ja hankintakaupassa

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:

  • Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
  • Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.

Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.

Lue loppuun →