Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:
- Pystykauppa. Metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle. Puunostaja maksaa myyjällle puutavarasta toteutuman mukaan ennakkoon sovitun tavaralajikohtaisen kuutiohinnan. Puunostaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista.
- Hankintakauppa. Metsänomistaja sopii toimittavansa tietyllä hetkellä sovitun puuerän tienlaitaan, mistä metsäyhtiö voi noutaa puut. Metsänomistaja on vastuussa kaupan ehtojen täyttymisestä, laatuvaatimuksista ja korjuunkustannuksista. Jos metsänomistaja toimittaa puut tuotantolaitokselle asti, on kyseessä toimituskauppa.
Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.
