Suometsä kasvuun tuhkalannoituksella

Metsät tarvitsevat kasvaakseen riittävästi lämpöä, auringon valoa, ravinteita ja sopivasti vettä. Jos jotakin edellä mainituista kasvun raaka-aineista ei ole saatavilla tarpeeksi, hidastuu metsän kasvu puuttuvan tekijän sallimalle rajalle.

Kasvun rajoittuessa ravinnepuutoksen takia, voidaan metsän ravinnetilannetta korjata metsälannoituksella. Metsiä lannoitetaan sekä tuhkapohjaisilla että kemiallisilla lannoitteilla. Tyypillisimmillään tuhkalannoitusta käytetään runsastyppisillä turvepohjaisilla mailla (=suometsä) ja kemiallisia lannoitteita kangasmetsissä. Puhdas puutuhka ei paranna puuston kasvua kangasmetsissä, koska puutuhkassa ei ole typpeä. HelikopteriLannoitusastiaVinossa Lue loppuun

Kuusikon terveysmetsälannoitusta täsmälannoituksena

Metsässä kävellessä kannattaa pitää välillä katse puunlatvoissa. Puut kertovat latvallaan kasvustaan ja yleisestä hyvinvoinnistaan. Huomasimme omissa kuusikoissamme syksyllä 2011 latvavirheitä, osa ensiharvennusikäisistä kuusista oli kasvattanut viime kasvukausina useampia latvoja yhden latvan sijasta.

Kuusen kasvuhäiriöt voivat vihjata ravinnepuutoksesta tai ravinne-epätasapainosta, arvaamalla asia ei selviä. Tammikuussa 2012 keräsimme kuusen havuja ja teetätimme Viljavuuspalvelussa neulasanalyysin kuusten ravinnetilasta. Saimme Viljavuuspalvelusta suosituksena lannoittaa metsää 550kg per hehtaari Yaran Metsän NP2 lannoitteella. Metsän NP2 on booripitoinen erikoismetsälannoite metsien terveyslannoitukseen. Seuraava vaihe oli ostaa lannoitteet ja saada lannoitteet levitettyä metsään kuusia ravitsemaan.

Metsälannotteiden ostaminen

Yaran metsanlannoitus.fi -internetsivuilla ohjeistetaan ottamaan yhteyttä metsälannoituksen osalta suoraan heidän aluemyyntipäälliköihinsä. Otin yhteyttä aluemyyntipäällikköömme ja kysyin mistä meidän kannattaa ostaa lannoite. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä paikalliseen Agrimarkettiin.

Lue loppuun

Neulasanalyysillä kuusen ravinnetilamääritystä

Puut tarvitsevat kasvaakseen auringon ja veden lisäksi myös erilaisia ravinteita. Luonnontilaisessa metsässä ravinteet kiertävät lähes suljetussa kierrossa. Lahoavat puut vapauttavat niihin sitoutuneet ravinteet takaisin seuraavan puusukupolven käytettäväksi. Puiden korjaaminen sekä maapohjan käyttäminen maatalouteen voivat kuluttaa metsäpohjan ravinteita enemmän kuin uusia ravinteita tulee kiertoon ja ravinteet saattavat loppua maapohjasta kesken. Ravinnepuutokset näkyvät puissa taantuneena kasvuna, erilaisina kasvuhäiriöinä sekä metsätuhojen lisääntymisenä, kun heikentyneet puut eivät pysty puolustautumaan tuholaisia ja tauteja vastaan.

Metsän ravinnetilannetta voi arvioida tarkkailemalla metsää. Kun puilla on tarpeeksi ravinteita käytössä, puut kasvavat hyvin paksuutta ja puiden latvat ovat symmetrisen teräviä. Huomasimme, että meidän ensiharvennettavissa kuusikoissa alkoi esiintyä monilavaisuutta. Arvelimme metsässä olevan boorin puutosta, mutta emme tienneet onko puutetta pelkästään boorista. Metsän ravinnetilanteen voi mitata neulasanalyysillä ja sen jälkeen varmistaa lannoittamalla, että puilla on kaikkia tarvittavia ravinteita käytössä.

Lue loppuun