Muokkaus 27.04.2016: Julkaisin keväällä 2016 koneesta uuden version. Käy lukemassa uudestakin koneesta juttu.
Julkaisin kesäkuussa 2015 Logbullet-nimisen pienajokoneen. Logbullet on aktiivisille metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille suunniteltu pieni ajokone. Logbullet vie metsään taimet, tarvikkeet ja lannoitteet ja tuo metsästä tienlaitaan puutavaraa, kuten tuulenkaadot sekä ensi- ja energiaharvennuksilta kertyvän puutavaran.
Lue loppuun
Metsänkasvatuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaille myytävästä puusta syntyvää kantorahatuloa. Metsä antaa omistajalleen myös mielihyvää ja muita arvoja, mutta ruokakaupassa maksuna käyvät ainoastaan puukaupasta saadut eurot.
Puun myyminen on helppoa. Helpoimmalla pääset, kun laitat sähköpostia tai soitat jollekin metsäyhtiöistä tai puunvälittäjistä. Yhteydenoton jälkeen puunostajat tulevat ilmaiseksi katsomaan minkälaisia puita sinulla olisi myytävänä metsässä. Jos ostajalle on sinun puille tarvetta, saat puista ostotarjouksen. Myynti on vaivatonta, sinun tarvitsee vain kertoa haluavasi myydä puuta ja allekirjoittaa muutama paperi.
Toinen vaihtoehto on nähdä hieman vaivaa ja pohtia ensin itse mitä haluat myydä ja kilpailuttaa puunostajia. Kilpailuttaminen on helppoa, puukaupan valmistelu vie kirjoituspöydän ääressä vain muutamia tunteja. Harvemmat metsätalouden työvaiheet ovat yhtä nopeita ja hyväpalkkaisia kuin puukaupan valmistelu. Kannattaa ennemmin ulkoistaa matalapalkkaisempi raivaussahaaminen kuin kovapalkkainen puukaupan tekeminen.
Puun myymiseen ei liity mystisiä taitoja. Mielestäni puukaupat kannattaa tehdä itse.
Lue loppuun
Ensiharvennuksen tekeminen moottorisahalla on osa omatoimisen puuntuottajan yleissivistystä. Sinun ei tarvitse tehdä aina ensiharvennuksia itse. Tekemällä edes kerran ensiharvennuksen itse moottorisahalla, opit arvioimaan paremmin ulkopuolisen tekemän harvennuksen laatua sekä paremmaksi taimikonhoitajaksi. Minun silmäni aukesivat kunnolla taimikonhoitoon vasta ensimmäisen ensiharvennuksen jälkeen. Liian tiheään jätetyt puut olivat pieniä verrattuna sopivaan tiheyteen jätettyihin puihin.
Ensiharvennuksen tavoitteena on valita kuviolta parhaimmat kasvatettavat puut ja kaataa niiden kanssa kilpailevaa puustoa pois. Ensiharvennus on ensimmäinen vaihe, jossa puuntuottaja saa taimikkoon laittamastaan panoksesta hieman tuloja itselleen. Naputtelin vuosi sitten kuusikon ensiharvennuksesta pidemmän jutun, kannattaa käydä lukemassa juttu ennen ensiharvennukselle ryhtymistä.
Lue loppuun
Sellu eli selluloosa on kasvisolujen seinämien tukiainetta. Selluloosa irrotetaan sellutehtaalla puusta ja sen jälkeen selluloosakuituja voidaan käyttää monessa kohteessa antamaan tuotteelle tukea. Sellua käytetään suuressa mittakaavassa paperin, kartongin ja pahvin valmistamiseen. Sellulle on löydetty jatkuvasti lisää käyttökohteita esimerkiksi korvaamaan puuvillaa. Lisääntyneen verkkokaupan myötä nousseen pakkausmateriaalin kysynnän ja uusien käyttökohteiden myötä sellun kysyntä voi kasvaa entisestään vaikka paperin kysyntä tulee laskemaan nykyiseltä tasolta.
Selluntuotannon osuus puunkäytöstä on jo nykyään merkittävä. Suomessa käytettiin vuonna 2012 puuta yhteensä 70.8 miljoonaa kuutiometriä. Suurimpana puunkäyttäjänä oli selluteollisuus 29.4 miljoonalla kuutiolla ja toiseksi suurin oli sahateollisuus 21.2 miljoonalla kuutiolla.
Lue loppuun
Ennen metsänhoidon koneellistumista metsistä oli helpointa käydä hevosen kanssa noutamassa vain myyntikelpoiset puut ja jättää loput puista metsään kasvamaan. Hakkuissa metsään jätettiin pienempien puiden kanssa myös suuremmat huonolaatuiset puut. Metsätalous oli luonteeltaan enemmän metsien puuvarojen hyödyntämistä kuin metsänhoitamista. Hallitsemattoman hyödyntämisen seurauksena metsien puuvarannot kääntyivät laskuun metsien tultua epämääräisissä harsintahakkuissa vajaatuottoisiksi.
Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden arvioiminen ovat metsätalouden perustoimenpiteitä, jotka jokaisen puuntuottajan tulisi hallita. Puuston pohjapinta-alalla tarkoitetaan puiden rinnankorkeudelta mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summaa hehtaaria kohden. Puuston pohjapinta-alaa tarvitaan metsän harvennustarpeen arvioimiseen ja puuston tilavuuden määrittämiseen. Puuston tilavuuden arviota tarvitaan hakkuukertymän sekä metsän arvon määrittämiseen.
Puuston pohjapinta-ala voidaan määrittää relaskoopin avulla. Puuston tilavuuden määrittämiseen tarvitaan pohjapinta-alan lisäksi myös tietoa puuston korkeudesta. Puuston korkeuden voi arvioida metsästä löytyvän kepin avulla. Tietääksesi metsikön puuston tukkiosuuden sinun pitää tietää lisäksi myös puuston keskipaksuus.
Talvella 2012-2013 julkaistiin kaksi uutta sähköistä palvelua metsäalalle. Metsäkeskus julkaisi Metsään.fi-palvelun näyttämään viranomaisten keräämään metsävaratiedon loppukäyttäjille sekä yhdistämään metsäpalveluyrittäjät metsänomistajien kanssa. Metsään.fi on loppukäyttäjille vuosimaksullinen palvelu ja se oli kerännyt kevääseen 2013 mennessä alle 2000 käyttäjää.
Päivitys 16.11.2014: Metsään.fi muuttuu nykyisen suunnitelman mukaan käyttäjille ilmaiseksi palveluksi. Metsään.fi sai marraskuuhun 2014 mennessä vain 5000 käyttäjää, mikä oli Metsäkeskuksen mukaan kertaluokkaa vähemmän kuin mitä palvelulta odottettiin. Muutos on hyvä, tulevaisuudessa kaikki voivat ilmoittaa ilmaisen viranomaispalvelun kautta metsänhoitotöistä ja hakea kemera-tukia.
Päivitys 17.11.2015: Puumarkkinat.fi muuttuu MTK vetoisesta järjestelmästä uuden yhtiön alle jonka omistavat MTK/MHY ja puunostajat puoliksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Metsänhoitoyhdistys (MHY) julkaisivat puumarkkinat.fi-sivuston esittelemään MHY:n muodostamat leimikkosuunnitelmat puunostajille tarjouskilpailua varten. Sivuston tavoitteena on tuoda leimikot jokaisen potentiaalisen ostajan ulottuville. Puumarkkinat.fi oli talvella 2013 käytössä vasta muutamassa MHY:ssä kokeiluluontoisesti ja palvelu lähti leviämään huhtikuusta 2013 lähtien MHY kerralla koko maan kattavaksi.
Lue loppuun
Metsäteollisuudella on ollut tapana aika ajoin vaatia valtiovallalta toimia puumarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Esimerkkinä metsäteollisuuden vaatimuksista on 21.09.2012 Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu juttu, missä sahayrittäjät kaipasivat valtiovallan apua raaka-aineen ostamiseen:
Sahatavaran hinta on laskenut vuosien saatossa Suomessa ja hinta on esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan nähden matala. Vaade markkinatalouden hylkäämisestä tuntuu nykyaikana yllättävältä (varsinkin lähtökohdin kapitalistiselta järjestöltä):
Onko kansantalouden kannalta perusteltua, että kysyntätarjontatasapaino haetaan vapaasti markkinatalouden ehdoilla, vai onko järkevää, että tasapainotasoa nostetaan määrällisesti valtion ohjauksella
Kyllä, kansantaloudellisesti kaupankäyntiä on perusteltua tehdä markkinatalouden ehdoilla. Vaikka markkinatalous ei toimi täydellisesti, markkinatalous on tunnetuista talousjärjestelmistä toimivin. Sahoilla on myös markkinataloudessa mahdollisuus turvata puutavaran saanti. Avaimena tasaiseen puunmyyntiin olisi puun tasainen ostaminen. Lue loppuun
Suomessa on käytössä puukaupoissa niin kutsuttu tavaralajimenetelmä. Tavaralajimenetelmässä metsästä korjattava puumateriaali erotellaan puunkorjuun yhteydessä puulajettain koon ja laadun mukaisesti tukki-, kuitu- ja energiapuuksi. Tukkipuusta valmistetaan sahoilla lautaa ja vaneritehtailla vaneria. Kuitupuusta valmistetaan sellutehtailla sellua paperin ja kartongin raaka-aineiksi. Metsänomistajan myydessä puuta hän sopii puunostajan kanssa kauppahetkellä hinnat ja muut ehdot tavaralajeittain. Kauppatapoja on kaksi:
Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan metsätilastotiedotteen 34/2012 mukaan viimeisen vuoden aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15% ja loput 85% pystykaupoilla. Kuitupuusta 21% korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79% korjattiin pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.
Kirjoituksen tavoitteena on auttaa metsäkiinteistön etsimisessä ja arvioimisessa ostotarkoituksessa. Sopivan metsätilan löytäminen voi olla vaikeaa, koska metsätiloja tulee myyntiin vuosittain verraittain vähän. Metlan metsäkiinteistöjen kauppahinnat tilaston kauppamäärästä ja tilakoon keskiarvosta laskien puhtaita metsätiloja myytiin vuonna 2010 vain alle 50 000 hehtaarin verran. Suomessa on metsätalousmaata 26 000 000 hehtaaria. Suomessa myytiin vuonna 2010 suvun ulkopuolisille vain 0.2% metsätalousmaasta. Metlan tilasto ei ota huomioon maatilojen mukana siirtynyttä metsämaata, mutta vaikka prosentti olisi todellisuudessa kaksinkertainen, prosenttilukua voi pitää erittäin alhaisena. Metsämaasta suuri osa on lukittuna valtion, seurakuntien, yritysten sekä sukujen haltuun.
Metsätiloja tulee kuitenkin jatkuvasti markkinoille ja voit löytää joko tuurilla tai ahkeralla etsimisellä oman tilasi. Kun lähdet etsimään / ostamaan itsellesi metsätilaa, sinun kannattaa tarkastella muutamia pääkohtia välttääksesi pahimmat sudenkuopat. Lue loppuun
