Avainsana-arkisto: taimikonhoito

Tehokasta koneellistettua metsätaloutta

Julkaistu , kirjoittanut

Suomalainen metsätalous on mies+pokasaha+hevonen -aikakaudella. Hevonen on korvautunut metsätraktorilla ja pokasaha harvesterilla, muuten metsänkasvatusmenetelmät ovat käytännössä samoja kuin 50-luvun oppikirjoissa.

Puuston vuosittaisessa kasvussa hehtaaria kohden ei ole saavutettu vastaavaa tuottavuushyppäystä kuin maataloudessa. Vehnän hehtaarisato on yli kaksinkertaistunut 1950-luvun 1500kg/ha sadosta nykyiseen 3500kg/ha satoon. Metsän hehtaarikohtainen tuottavuus ei ole tehnyt vastaavaa yli kaksinkertaista nousua. Puuston kokonaiskasvu on lisääntynyt tehollisen metsäalan kasvaessa soiden ojituksen ja harsintametsien uudistamisen seurauksena.

Suomalaiset tehometsätalouden seurauksena syntyneet metsät näyttävät ennen uudistushakkuuta enemmän luontaisesti kehittyneiltä mustikkametsiltä kuin keinollisesti uudistetuilta tehometsätalouden tuotoksilta. Mustikat ovat hyviä, mutta metsätalouden tulos syntyy kasvaneiden puukuutioiden ja puukuution tuottamiseen kuluneiden kustannuksien mukaan.Tehometsa Lue loppuun →

Tehojätkä keventää taimikonhoitoa (ja lompakkoa)

Julkaistu , kirjoittanut

TehojätkäMännyntaimikossaTehojätkä on pääasiassa taimikoiden hoitoon tarkoitettu vajaan parin tuhannen kilon painoinen pienoismetsäkone. Valmistajan tavoitteena on ollut, että Tehojätkällä voisi hoitaa taimikoita ympärivuotisesti kevyesti kopissa istuen. Tehojätkällä voi taimikonhoidon lisäksi korjata energiapuuta kiinnittämällä siihen energiapuukouran.

Lue loppuun →

Raivaussahan terän teroittaminen

Julkaistu , kirjoittanut

Raivaussahatyöskentelyn mukavuus on suoraan verrannollinen terän terävyyteen. Terävällä terällä puut kaatuvat yhdellä pyyhkäisyllä ilman sen suurempaa sahaamista. Helpot kaadot keventävät työn fyysistä kuormitusta ja hehtaarit valmistuvat paljon nopeammin kuin tylsällä terällä nyhrätessä.

Terät tylsyvät käytössä. Teroitamme raivaussahojen terät parin kolmen tankillisen välein tai heti kiveen sahaamisen jälkeen. Raivausahan terät maksavat vuonna 2013 arvonlisäverollisena kahdenkymmenen euron luokkaa. Meillä on tapana teroittaa vain työkäytössä tylsyneet ja kevyesti kiveen ajetut terät. Rankasti kiveen ajettujen terien kohdalla säästämme viilakättä ja heitämme terät suoraan metallin kierrätykseen.RaivaussahanTeräprofiili Lue loppuun →

Pintakasvillisuuden torjuntaa taimikossa

Julkaistu , kirjoittanut

Metsän perustaminen ei lopu puiden istuttamiseen uudistusalalle. Istutetut puut joutuvat taistelemaan ensimmäisinä vuosinaan pintakasvillisuuden kanssa sekä valosta että juuristotilasta. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen pintakasvillisuuden vaikutus taimeen vaihtelee taimen kuoleman ja pienen kasvutaantuman välillä.KoivuHorsmienKeskellä

Lue loppuun →

Ylimääräisien latvojen ja poikaoksien karsimista taimikosta

Julkaistu , kirjoittanut

Puut eivät aina kasva oppikirjamaisesti ongelmitta. Taimivaiheessa puille voi tulla kasvuhäiriöinä monilatvaisuutta sekä poikaoksia. Monilatvaisuudessa puu kasvattaa useampia tasavertaisia latvoja. Poikaoksa tarkoittaa tilannetta, jossa yksi oksa lähtee kasvamaan huomattavasti muita oksia vahvemmin.

Kumpaankin kasvuhäiriöön toimii yksinkertaisena ensiapuna ylimääräisen haaran leikkaaminen pois. Ylimääräisen latvan leikkaaminen on taloudellisesti kannattavaa työtä. Suhteellisen pienellä vaivalla vältetään kaksihaaraisten puiden syntyminen. Haaroittuneesta puusta ei muodostu laadukasta tyvitukkia eikä edes kunnollista kuitupuuta ensiharvennusvaiheessa.Kaksilatvainen_kuusi Lue loppuun →

Hiljaista taimikonhoitoa raivausveitsellä

Julkaistu , kirjoittanut

Luin vuonna 2011 Metsälehdestä artikkelin (kauhujen) taimikonhoidosta. Tarinassa kerrottiin, miten perhe oli raivannut yhden hehtaarin kuviota vuoden vapaa-aikansa. Raivaus oli ollut liian rankkaa ja perheen jälkikasvu oli alkanut kyseenalaistamaan koko metsänhoidon järkevyyttä. Perheen työmenetelmänä oli ollut risujen katkominen puutarhasaksilla. Taimikonhoito on rankkaa, mutta puutarhasaksien käyttäminen on jo liiottelua rankkuuden hakemisessa.

Metsänhoitoon on kehitetty runsaasti erilaisia työvälineitä. Valtaosa välineistä on käytännössä turhia, mutta joukossa on myös kannattavia hankintoja. Meillä on käytössä muutama Finraivan valmistama Raiva-merkkinen raivausveitsi. Ostimme veitsemme suoraan valmistajalta, raiva maksaa vuonna 2012 valmistajan sivuilta ostettuna verollisena 35€ + 8.5€ postikuluihin. Veitsiä valmistetaan sekä oikea- että vasenkätisille. Lue loppuun →

Taimikon runkoluvun määrittäminen

Julkaistu , kirjoittanut

Ennen harvennuksia suoritettavissa toimenpiteissä (maanmuokkaus, istutus ja taimikonhoito) metsähoitosuositukset pohjautuvat jäävän puuston kappalemäärään per hehtaari. Harvennushakkuilla suositukset pohjautuvat puuston pohjapinta-alaan. Puiden runkoluvun määrittämisen taimikossa on olemassa kaksi käytännöllistä menetelmää:

  • Ympyräkoeala. Lasketaan koealalta puiden kappalemäärä ja johdetaan määrästä hehtaarin puumäärä.
  • Puiden välimatka. Johdetaan puiden keskimääräisen välimatkan avulla hehtaarin puumäärä.


Lue loppuun →

Taimikonhoidon koneellistuminen

Julkaistu , kirjoittanut

Suomessa uudistetaan vuosittain noin 180 000 hehtaaria metsää. Taimikonhoitoa ei tehdä kuitenkaan koko 180 000 hehtaarin alueelle vaan osa taimikoista jää hoitamatta. Tekemättömästä taimikonhoidosta syntyvä rästi vähentää tulevaisuuden puuvirtaa teollisuudelle ja heikentää puuntuottamisen kannattavuutta. Lue loppuun →