Varsinaiset omatoimiset metsänhoitotyömme keskittyvät valtaosin vähälumiseen aikaan. Teemme talvisin päivät palkkatöitä ja hoidamme fyysistä kuntoa muuten kuin metsätöillä, esim. hiihtämällä ja uimalla. Kävimme katsomassa metsätilallamme helmikuun ensimmäisenä lauantaina miten hakkuut ovat edenneet ja miten metsämme voi lumikuorman alla.
Aamulla, kun lähdimme autolla majapaikasta kohti tiluksia, auton lämpömittari näytti 30 asteen pakkasta. Ilma oli erittäin kaunis ja pakkanen on onneksi vain pukeutumiskysymys. Laittamalla sopivasti vaatetta päälle, pakkasessa on miellyttävää liikkua. Lainasimme lumikenkiä ja lähdimme kiertämään tilaamme hangen päällä kävellen. Meillä oli tavoitteena kartoittaa miten paljon tänä talvena on tullut lumituhoja. 
Viime vuonna lumi tarttui lehtipuihin ja taivutti niitä luokille maahan. Rannetta ohuemmat lehtipuut tuntuivat palautuvan hyvin seuraavana kesänä lumikuormasta ja juhannuksen jälkeen ei taipuneita puita voinut enää tunnistaa. Metsäviisauden mukaan: jos puu ei ole noussut juhannukseen mennessä, se ei tule enää nousemaan pystyyn.
Alla oleva kuva on otettu vuonna 2011 helmikuun loppupuolella. Taimikkomme oli kokonaan taipuneena lumen alle. Käytännössä kaikki koivut palasivat takaisin pystyyn seuraavana kesänä ja jatkoivat kasvuaan normaalisti. Lumi saattoi suojata taimikkoa hirviltä, tänä vuonna samalla kuviolla menee kaviouria. 
Tänä vuonna samalla kuviolla koivut olivat tyytyväisinä pystyssä. Teimme loppusyksystä taimikolle kevyttä harvennusta, mutta en usko sen olevan syynä taimien pystyssä pysymiseen. En löytänyt muualtakaan tilaltamme kuin muutaman koivun taipuneena lumen alle.
Tänä vuonna lumi tarttui havupuihin todella voimakkaasti. Meillä on yhdellä männikkökuviolla ensiharvennus myöhästynyt optimaalisesta ajankohdasta. Puut ovat kasvaneet liian pitkään liian tiheässä ja joidenkin kasvussa tappiolle jääneiden mäntyjen runko ei jaksa kantaa lumikuormaa. Lumi painaa liian heikkorunkoisia mäntyjä ja männyt alkavat ottamaan tukea toisistaan. Kuvion ensiharvennus on jo sovittuna. Männyille tulee seuraavina kesinä lisää kasvutilaa ja niiden pitäisi päästä kasvattamaan paksuutta runkoon. 
Hoidimme viime kesänä myöhästyneen taimikonhoidon koivuvaltaiselle kuviolle. Jätimme kuvion 3000 runkoa per hehtaari keskitiheyteen, koska odotimme kuviolle seuraavina talvina lumituhoja. Melkoisena yllätyksenä koivikkomme tuntuu väistäneen lumikuormaa alkutalven. Toiveen mukaan koivut kehittävät seuraavina kesinä runkoa ja juuristoa tukevammiksi ja voimme harventaa taimikon tavoitetiheyteen muutaman kesän päästä. Omatoiminen metsänomistaja voi käydä samalla kuviolla useamman kerran tekemässä taimikonhoitoa, jos se on tarpeen. Työnjohtokulut pysyvät matalina, kun käskee vain itseään töihin.
Havupuiden taimet tuntuvat keränneen päällensä lunta koivujenkin edestä. Kuusen ja männyn taimet näyttävät kestävän suurenkin lumikuorman päällään taipumatta. Näimme muutamia kaatuneita ja katkenneita taimia, mutta kokonaisuutena tilanne oli positiivinen.
Meidän alueella on kohtuullisen suuri hirviongelma. Metsästäjät eivät tunnu saavan hirviongelmaa kuriin, vaan hirvet määrittävät metsätalouden suuntaa. Koivun ja männyn istuttaminen muualle kuin aivan pikitien varteen on alueellamme turhaa rahanhukkaa. Niin pitkään kuin maapohjassa ei ole maannousemaa voimme istuttaa kuusta, mutta pidemmän päälle puuntuottajille tulee suurempia ongelmia.
Tilaltamme on helppoa löytää hirvensyömiä puita. Hirvet olivat syöneet pari päivää sitten kuvassa näkyvän männyn. Harmittaa menettää puita sen takia, että hirvikanta on päästetty paisumaan metsätalouden kannalta kestämättömälle tasolle. 
Metsä näyttää lumipeitteessä erilaiselta kuin keskikesän vihreydessä. Kannattaa lähteä metsään kävelemään ja suunnittelemaan samalla seuraavan kesän töitä. Leudommalla pakkasella voi laittaa vaikka nuotion pystyyn ja paistaa makkaraa.