Talvella 2012-2013 julkaistiin kaksi uutta sähköistä palvelua metsäalalle. Metsäkeskus julkaisi Metsään.fi-palvelun näyttämään viranomaisten keräämään metsävaratiedon loppukäyttäjille sekä yhdistämään metsäpalveluyrittäjät metsänomistajien kanssa. Metsään.fi on loppukäyttäjille vuosimaksullinen palvelu ja se oli kerännyt kevääseen 2013 mennessä alle 2000 käyttäjää.

Päivitys 16.11.2014: Metsään.fi muuttuu nykyisen suunnitelman mukaan käyttäjille ilmaiseksi palveluksi. Metsään.fi sai marraskuuhun 2014 mennessä vain 5000 käyttäjää, mikä oli Metsäkeskuksen mukaan kertaluokkaa vähemmän kuin mitä palvelulta odottettiin. Muutos on hyvä, tulevaisuudessa kaikki voivat ilmoittaa ilmaisen viranomaispalvelun kautta metsänhoitotöistä ja hakea kemera-tukia.

Päivitys 17.11.2015: Puumarkkinat.fi muuttuu MTK vetoisesta järjestelmästä uuden yhtiön alle jonka omistavat MTK/MHY ja puunostajat puoliksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Metsänhoitoyhdistys (MHY) julkaisivat puumarkkinat.fi-sivuston esittelemään MHY:n muodostamat leimikkosuunnitelmat puunostajille tarjouskilpailua varten. Sivuston tavoitteena on tuoda leimikot jokaisen potentiaalisen ostajan ulottuville. Puumarkkinat.fi oli talvella 2013 käytössä vasta muutamassa MHY:ssä kokeiluluontoisesti ja palvelu lähti leviämään huhtikuusta 2013 lähtien MHY kerralla koko maan kattavaksi.Molempia palveluita on rummutettu viime aikoina ahkerasti metsänomistajien tietoisuuteen. Tutustuin puumarkkinat.fi -palveluun lehtijuttujen lisäksi kuuntelemalla puumarkkinat.fi -esitystä muiden metsänomistajien kanssa huhtikuussa 2013. Kävin tutustumassa Metsään.fi -palveluun demotilassa sekä soitin metsään.fi-asiakastukeen saadakseni lisätietoja palvelun rakenteesta ja kustannuksista.

Metsäkeskuksen Metsään.fi pyrkii metsäalan tietokeskukseksi

Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskus on se viranomaistaho mihin pitää lähettää metsänkäyttöilmoitus ennen hakkuita ja mistä haetaan taimikonhoidon jälkeen kemera-tukea.

Metsäkeskus jaettiin uuden metsäkeskuslain myötä viranomaistyötä tekevään julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Metsäpalvelut-yksikkö kilpailee yksityisten toimijoiden ja Metsänhoitoyhdistyksien kanssa metsään liittyvistä suunnittelutöistä. Metsäkeskuksen metsäsuunnitelmat kuuluvat metsäpalvelut puolelle. Metsään.fi on metsäkeskuksen julkisen puolen tuottama palvelu.

Metsään.fi on osa Metsäkeskuksen suurempaa kehityssuunnitelma tarjota metsänomistajille viranomaisten keräämän metsävaratieto ja tehostaa metsänomistajien neuvontaa. Metsään.fi-palvelun perimmäinen idea on hyvä.

Metsäkeskuksella oli aikaisemmin verkkopalveluna ”palstat.metsään”-palvelu. Palvelun ideana oli välittää taimikonhoitokohteita metsänomistajilta metsäpalveluyrittäjille. Taimikonhoitokohteen ilmoittaminen palveluun oli viranomaisen kautta suoritettuna vaikeaa ja palveluun ei tullut kohteita riittävästi tarjolle. Metsänhoitotöiden välittäminen liitetään tulevaisuudessa metsään.fi-palvelun sisään kiinteäksi osaksi kokonaisuutta.

Metsään.fi-palvelun taustalla on valtion suorittama laserkeilaus maanpinnanmuotojen määrittämiseksi. Laserkeilausdatasta voidaan tuottaa automaattisesti myös metsien kuviointi metsävaratietoineen. Metsäkeskuksen virkamiehet käyvät automaattisen kuvioinnin jälkeen määrittämässä taimikoiden ja muiden puuttomien alueiden tilanteen. Tarkastuksien jälkeen puustotiedot yhdistetään kiinteistön omistajatiedon kanssa ja omistajalle lähetetään mainos siitä, että hänen metsänsä ovat palvelussa. Jos laserkeilausta ei jatketa tulevaisuudessa koko maan kattavana, metsään.fi-palvelun tietopohja rapautuu.

Laserkeilauksien välillä metsänomistajan kuviotietoja päivitetään metsänkäyttöilmoituksen, kemerahakemuksien ja laskennallisen vuosittaisen puustonkasvun avulla. Metsänomistaja ei pääse itse päivittämään tietojaan järjestelmässä vaan tiedot kulkevat aina Metsäkeskuksen virkamiehen kautta. Tietojen päivittämisesta on tehty ”palstat.metsään” -tyyppisesti vaikeaa. Metsään.fi-järjestelmään tunnistautuminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla. Metsään.fi-palvelun käyttäjäkohtainen maksu on 60 euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa kustannusta syntyy 600 euroa per käyttäjä. Esimerkiksi kolmen perheen omistaman metsäyhtymän metsätiedoista syntyy 1800 euron kustannus kymmenessä vuodessa.

Metsävaratiedot ovat olleet julkista tietoa Metlan julkaistua metsävaratiedot internettiin ja Maanmittauslaitoksen julkaistua laserkeilaus ja ortoilmakuvadatan julkiseen latauspalveluun. Metsään.fi voisi olla myös suojattuna normaalilla käyttäjätunnus/salasana-yhdistelmällä, jolloin samaa käyttäjätilillä voisi käyttää myös useampi käyttäjä.

Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa. Valtaosa metsänomistajista omistaa alle 10 hehtaarin tilan. Yli 10 hehtaarin tilan omistajia on reilut 200 000. En usko muutaman hehtaarin omistajien liittyvän 60 euroa vuodessa maksavaan palveluun, potentiaaliset käyttäjät löytyvät yli 10 hehtaarin omistajissa. Metsään.fi kattaa nykyään 36% metsien pinta-alasta, jolloin potentiaalisia käyttäjiä olisi nykyään yli 70 000. Keväällä 2013 metsään.fi-palveluun oli Maaseudun tulevaisuudessa olleen jutun mukaan liittynyt alle 2000 käyttäjää.

Palvelun suosio on sillä tasolla kuin voisi etukäteen odottaa. Aktiivisilla puuntuottajilla on usein käytössä jo jokin muu metsäsuunnitelma. Metsistään vieraantuneet eivät ole todennäköisin ryhmä maksamaan vuodessa 60 euroa siitä, että näkevät valtion viranomaistyönä keräämät tiedot hieman kömpelössä palvelussa.

Metsään.fi-palvelua on suunniteltu rahoitettavaksi metsänomistajamaksujen lisäksi myös metsäalantoimijoilta perittävillä maksuilla. Nykyisen suunnitelman mukaan metsäalantoimijat voivat selata metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoja vain metsänomistajan suostumuksella. Jos metsään.fi-palvelun käyttäjämäärä jää alhaiselle tasolle eivätkä metsänomistajat anna lupaa tietojensa myymiseen, ei metsäalantoimijoiden kannata lähteä järjestelmään mukaan ainakaan vuosimaksullisena tietopalveluna.

Lisäys 18.08.2013: Keväällä 2013 julkaistiin yksityisellä rahoituksella toimiva metsätie.fi-verkkopalvelu. Palvelun tavoitteena on yhdistää metsään.fi palvelun tavoin metsänomistajat ja metsäpalveluiden tuottajat. Seuraan palvelun kehittymistä mielenkiinnolla ja saatan naputella aiheesta lisää tulevaisuudessa. Tiedustelin Metsäkeskuksesta metsään.fi-palvelun rakentamisen kustannuksia. Metsäkeskuksesta vastattiin tiedusteluuni erittäin asiallisesti ja nopeasti. Palvelusta on syntynyt erilaisia ostokustannuksia kevääseen 2013 mennessä vajaat pari miljoonaa euroa. Tämän lisäksi metsäkeskuksen ihmisten työaikaa on kulunut järjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen.

Sähköiset metsäsuunnitelmat ovat kuuluneet jo vuosia suurimpien metsäteollisuusyrityksien ja Metsänhoitoyhdistyksien tarjontaan. Esimerkiksi UPM tarjoaa metsäsopimusasiakkailleen mahdollisuuden Metsäsoppi-palvelussa olevaan sähköiseen metsäsuunnitelmaan ja Metsäliitto omille sopimusasiakkaille Metsäverkko-palveluaan. Metsänhoitoyhdistyksen palvelu löytyy SilvaNetti sivulta. Sivuilta löytyy demo-tunnukset, joilla palveluihin pääsee tutustumaan. Kävin tutustumassa ja palvelut eivät antaneet minulle wau-tunnetta.

Metsään.fi on aktiivisellekin puuntuottajalle vain maksullinen tapa selata metsäsuunnitelmaa. Palvelu ei tarjoa nykyisessä muodossa riittävästi lisäarvoa jo metsäsuunnitelman omistaville metsänomistajalle. Siirrymme käyttämään sähköistä metsäsuunnitelmaa vasta, kun palvelu mahdollistaa helpon päivittämisen, mahdollisuuden suunnitella metsänhoitotöitä vuositasolla ja kirjanpidon. Pidämme nykyään omaa erillistä kirjanpitoa tehdyistä metsänhoitotöistä kuviotasolla, ostokustannuksista ja  matkakilometreistä.

Metsäkeskuksen olisi kannattanut toteuttaa palvelun hinnoittelu toisin. Metsään.fi-palvelu kannattaisi tarjota metsänomistajalle ilmaiseksi, mutta vastineeksi käytöstä Metsäkeskukselle voisi syntyä oikeus myydä ilmaisversiossa ylläpidettyä metsätietoa kolmannelle osapuolelle. Metsäkeskuksen tietokannasta voisi irroittaa maksua vastaan esimerkiksi tuoreen tiedon kantatien lähellä olevasta kelirikkokorjuukelpoisesta mäntytukkileimikosta 50km säteellä Versowoodin Otavan sahasta. Versowood saisi kaipaamansa mäntytukit, puuntuottaja myytyä hyvän leimikon ja Metsäkeskus reilun summan tietojen välittämisestä. Tieto on hyvää kauppatavaraa.

Puumarkkinat.fi välittää MHY:n leimikot puunostajille

MHY:t tarjoavat jäsenilleen maksutonta puunmyyntisuunnitelman tekemistä. Puunmyyntisuunnitelmassa muodostetaan metsätilalta selkeä puunmyyntipaketti, jonka mukaan puunostajilta pyydetään ostotarjouksia. Metsänhoitoyhdistyksien tekemillä suunnitelmilla on yli 70 prosentin osuus yksityismetsien puunmyynnistä. MTK ja Metsänhoitoyhdistykset päättivät perustaa puumarkkinat.fi-palvelun välittämään tietoa näistä puunmyyntisuunnitelmista puunostajille. Puumarkkinat.fi-palvelun ajatuksena on, että puunostajat voivat istua toimistossa kahvipannun äärellä, valita palvelusta sopivia leimikoita ja lopulta tehdä leimikoista ostotarjouksia. Keväällä 2013 ostotarjouksia ei voi tehdä puumarkkinat.fi-palvelussa vaan ostotarjoukset lähetetään perinteisesti paperimuodossa takaisin Metsänhoitoyhdistykseen. Sähköinen tarjous kuulemma tulee vielä järjestelmään tulevaisuudessa.

Puumarkkinat.fi ei tee puun ostamista nykyistä helpommaksi muuten kuin tuomalla kohteet yhdessä järjestelmässä esille. Jokainen leimikko on erilainen. Puustomääriltään samanlaiset kohteet eroavat leimikolle johtavan tiestön, puuston laadun sekä maapohjan kantavuuden osalta. Kaikkien kauppaan vaikuttavien tekijöiden muuntaminen tarjouksessa numeromuotoon on käytännössä mahdotonta eri ostajien arvottaessa asioita eri tavalla.

Puumarkkinat.fi sisältää alussa vain MHY:n tekemiä puunmyyntisuunnitelmia. Tulevaisuudessa järjestelmää on tarkoituksena avata siten, että myös yksityiset ihmiset voivat lisätä kohteita palveluun. MHY:n toimihenkilöiden kouluttaminen kirjaamaan tiedot järjestelmään yhdenmukaisesti on suuri haaste. Yksityisten henkilöiden kouluttaminen kirjaamaan tiedot samassa muodossa on vielä suurempi haaste.

Puumarkkinat.fi on puunmyyjille ilmainen ja puunostajille maksullinen palvelu. Maksu koostuu 500 euron perusmaksusta sekä 50 euron käyttäjäkohtaisesta maksusta. Yhden ostajan yritykselle muodostuu palvelusta 550 euron vuosittainen maksu ja kymmenen ostajan yritykselle 1000 euron vuotuinen maksu. Tilanteessa, jossa MHY laittaísi kaikki leimikot esille vain palveluun, olisi varsinkin pienenpien toimijoiden pakko liittyä palveluun mukaan hinnalla millä hyvänsä. Toivottavasti MHY ei käytä määräävää markkina-asemaansa väärin.Puumarkkinat.fi-esittelytilaisuudessa mainittiin järjestelmän maksaneen 100 000 euroa. Tämä on arvatenkin Silvadatalle maksettu summa, todellinen kustannus on vielä huomattavasti suurempi, kun huomioon otetaan järjestelmän suunnitteluun ja toimihenkilöiden koulutukseen käytetty työaika. Järjestelmä ei ole pelkästään MHY:n vaan sen on maksanut ja nähtävästi myös omistaa MTK.

Palvelun ylivoimaisesti arvokkain osa, eli tieto yksityismetsien hakkuista, tulee Metsänhoitoyhdistyksiltä. Toivottavasti myös suurin rahavirta menee MHY:n laariin vähentämään vielä pakollisen MHY-maksun kantorasitusta metsänomistajilta. MTK:lla eikä yhdelläkään muulla toimijalla olisi ollut edes toivetta vastaavan järjestelmän perustamisesta Suomessa. Kaikilta muilta paitsi MHYltä puuttuu palvelussa tarvittava puuntarjonta.

Uusista järjestelmistä kertominen metsänomistajakentälle syö paljon resursseja. Lahden seudulla huomattiin uusista palveluista kertomisen tarpeellisuus ja perustettiin elinvoimaa metsistä-hanke. Hankkeen sivujen mukaan hankkeen tavoitteena on se, että alueen metsänomistajat ovat tietoisia uusista sähköisen palvelun mahdollisuuksista ja hyödyntävät niitä aktiivisesti metsänhoitotöissä ja puukaupassa. Hankkeen budjetti on 500.000 euroa. Kolmivuotisen hankkeen rahoitus tulee pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Ajatus sähköisestä puumarkkinapaikasta ei ole ainutlaatuinen. MTK kokeili vastaavaa järjestelmää aikoinaan ja esimerkiksi Oulun seudulla laitettiin pystyyn Bioenergiapörssi.fi. Pörssin tavoitteiden mukaan bioenergiapörssi on perustettu palvelemaan puupolttoaineiden ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Oulunkaaren sivujen mukaan hankkeen 680 000 euron kustannuksista maksettiin verovaroin kerätyistä lähteistä 90 prosenttia.

Myös Metsäkeskus on mukana bioenergiakaupassa polttopuiden myynti-ilmoituksia välittävässä Halkoliiteri.com-palvelussa. Metsäkeskus päätti laajentaa palvelua keväällä 2013 kattamaan koko Suomen. Lukemani perusteella klapikauppa ei ole siirtynyt vielä verkkoon asiakkaiden ostaessa klapit edelleen vanhoilta tutuilta myyjiltä tai katsoen myynti-ilmoituksia sanomalehdistä.

Puukaupat on voinut tehdä sähköisesti jo ennen puumarkkinat.fi-palvelua. Toteutimme puukaupan tarjous- ja neuvotteluvaiheen sähköpostin välityksellä. Lähetimme puunostajille skannatut pdf-kopiot metsäsuunnitelmamme hakkuut-osiosta ja yhteenvedon kuvioista, joiden puita olimme ajatelleet myydä. Tapasin tarjouskilpailun voittaneen puunostajan ensimmäistä kertaa leimikonreunassa ja allekirjoitimme viralliset paperit merkattuamme yhdessä leimikonrajat maastoon.

Metsätietostandardi yhdistää järjestelmät

Suomessa on lukematon määrä erilaisia metsään ja puukauppoihin liittyviä järjestelmiä. Jokainen järjestelmä on oman aikakautensa lapsi ja kehitetty järjestelmän ostaneen organisaation tarpeisiin. Järjestelmät eivät pysty keskustelemaan toistensa kanssa ilman yhteistä kieltä.

Suomessa on kehitetty vuodesta 2008 yhteistä tiedonsiirtokieltä järjestelmien välille. Tiedonsiirtokieltä kutsutaan nimellä metsätietostandardi ja se sisältää yhteiset pelisäännöt siitä, miten järjestelmät lähettävät tekstitiedostoissa tietoja toisiin järjestelmiin. Standardi tarjoaa tavan liikuttaa tietoa yksinkertaisissa tekstitiedostoissa monimutkaisien järjestelmien välillä.

<CallForOfferBusinessSender id=”426″>
<ci:FirstName>Paavo</ci:FirstName>
<ci:LastName>Puuntuottaja</ci:LastName>
<ci:OrganizationName>puuntuottaja.com</ci:OrganizationName>
<ci:CountryCode>FI</ci:CountryCode>
<ci:EmailAddress>paavo@puuntuottaja.com</ci:EmailAddress>
</CallForOfferBusinessSender>

Esimerkki XML-muotoisesta viestistä. Viestissä kerrotaan yhteystietoni standardissa sovitulla tavalla. 

Sekä metsään.fi että puumarkkinat.fi tulevat tukemaan metsätietostandardia. Tietojärjestelmien rajapintojen kehitys on vielä kesken, mutta toivon erittäin vahvasti kehittämisen johtavan tilanteeseeen, jossa kaikki metsäalan järjestelmät suostuvat lukemaan ja lähettämään metsätietostandardin mukaista syötettä.